26.3.2010

Sisämaan yöjunat selvitettiin taas tappiollisiksi

Sisämaan yöjunaliikenne olisi edelleen tappiollista, selvitti Strafica Oy liikenneministeriön toimeksiannosta viime viikolla. Helsinki—Kuopio—Oulu ja Turku—Joensuu -yöjunat lakkautettiin syksyllä 2006, kun Kerava—Lahti -oikorata avattiin liikenteelle.

Selvitys ei tälläkään kerralla vakuuta, vaikka se näyttääkin kattavalta. Maakuntaliitot ovat kritisoineet selvitystä siitä, ettei se ota lainkaan huomioon niitä tuloja, jotka jäävät puuttumaan kun matkailijat ovat vähentyneet yöjunien lakkautuksen myötä.

Selvityksessä on tarkasteltu kuutta erilaista vaihtoehtoa yöjunaliikenteen palauttamiseksi. Kaikissa yöjunaliikennettä lisäävissä vaihtoehdoissa oletetaan, että nykyisistä päiväjunista siirtyy merkittävä määrä matkustajia yöjuniin, ja tämä aiheuttaa VR:lle tappiota koska päiväjunien matkustajamäärä vähenee. Näitä väitteitä on hyvin hankalaa tarkastella, koska VR ei anna tarkkoja tietoja matkustajamääristä. VR:n mukaan esimerkiksi Kajaaniin nykyisin ajettava Pendolinovuoro on kannattavaa liikennettä. VR on kertonut matkustajamäärien kasvaneen viime vuosina voimakkaasti Joensuun ja Kajaanin suunnista Helsinkiin. Olisivatko matkustajamäärät kasvaneet päiväjunissa niin paljon, että matkustajia riittäisi kannattavasti yöjuniinkin?

Yöjuna Iisalmen asemalla varhain aamulla elokuussa 2006. Isompi kuva.
IMG19534. Yöjuna Iisalmella

Seurasin yöjunaliikenteen lakkauttamista muutama vuosi sitten, ja tutustuin siksi mielenkiinnosta tähän selvitykseen. Alla havaintoja selvityksestä ja sen puutteista.

Nollavaihtoehdossa ei tehdä mitään, vaan annetaan tilanteen olla nykyisellään. Nykyisin esimerkiksi Kajaaniin voi matkustaa yöjunalla Oulun kautta, jossa on junanvaihto. Illalla Kajaanista Helsinkiin päin yhteys toimiikin kohtuullisesti: lähtö Kajaanista kello 20:56 Ouluun, jossa juna on 23:14. Helsinkiin lähtee joka päivä Kemijärveltä tuleva yöjuna kello 23:43. Toisessa suunnassa VR on järjestänyt aikataulun siten, että esim. Helsingistä 22:23 lähtevä yöjuna on Oulussa kello 07:26, kun taas juna Kajaanin suuntaan lähtee 14 minuuttia aiemmin kello 07:12. Yhteydet sisämaassa eivät kuitenkaan toimi, esim. Kuopiosta ja Joensuusta ei pääse aamuksi Turusta lähteville laivoille.

Ykkösvaihtoehdossa otetaan käyttöön liityntämakuuvaunu välille Kajaani—Oulu—Helsinki. Aikataulut eivät muuttuisi nykyisestä paljoakaan, koska Rovaniemi—Oulu—Helsinki -yöjunien aikataulut pysyisivät ennallaan. Selvityksen mukaan tämä vaihtoehto toisi vuodessa Kajaanin suuntaan 3000 uutta junamatkustajaa, jotka eivät olisi pois muilta junavuoroilta. Vuositasolla tämä vaihtoehto toisi selvityksen mukaan VR:lle 1,1 miljoonan ja yhteiskunnalle 0,9 miljoonan euron tappiot.

VR:lle ykkösvaihtoehdon voi uskoa tappiolliseksi: matkustajien määrä tuskin oleellisesti lisääntyisi. Ykkösvaihtoehto ei toisi uusia yhteyksiä, paitsi mahdollisuuden matkustaa makuuvaunulla ilman vaihtoa Kajaanista Helsingin suuntaan. Vuorokausitasolla VR:n tappio olisi selvityksen mukaan noin 3000 euroa. Se kuulostaa melko kovalta hinnalta siitä, että muutama makuuvaunu liitettäisiin aamulla ja illalla jo nyt liikennöitäviin junavuoroihin.

Tosin selvityksen mukaan nämä nyt liikennöitävä illan junavuoro Kajaani—Oulu -väliltä lakkautettaisiin, ja tilalle laitettaisiin ilmeisesti juna, jossa on yksi makuuvaunu. (tämä kuulostaa kyllä aika älyttömältä, mutta näin tulkitsen selvityksen ehdotusta taulukon 8 perusteella. Juna, jossa on vain yksi ainoa makuuvaunu ei taatusti kyllä ikinä ole kannattava).

Uusia junamatkustajia (ei päiväjunista siirtyviä) tulisi tässä vaihtoehdossa keskimäärin 8 päivässä. Tosin tässä on pieni laskennallinen ongelma: miten lasketaan niiden matkustajien siirtymä, jotka nyt matkustavat päiväjunalla Ouluun ja sieltä yöjunalla Helsingin suuntaan?

Kakkosvaihtoehdossa on tutkittu Kemijärveltä Helsinkiin kulkevan yöjunan siirtämistä reitille Kemijärvi—Oulu—Kajaani—Pieksämäki—Tampere—Helsinki. Tässä vaihtoehdossa liikennöitäisiin lisäksi makuuvaunuja reiteillä Turku—Joensuu ja Helsinki—Joensuu.

Tässä vaihtoehdossa ei ole jostain syystä huomioitu lainkaan mahdollisuutta siirtää Rovaniemi—Helsinki -välin yöjunaa Itä-Suomen reitille, vaan Itä-Suomeen siirtoa on tutkittu vain Kemijärven yöjunan osalta, jonka aikataulut sopivat Itä-Suomen kautta liikennöintiin huonommin. Rovaniemeltä nykyisin noin kuudelta illalla lähtevä yöjuna ehtisi kiertää hyvin Itä-Suomen kautta. Huonona puolena tuossa sitten olisi, että illan yhteydet Oulusta Kokkolan suuntaan heikkenisivät, mutta niitä voisi paikata esimerkiksi muuttamalla Kemijärven yöjunan aikataulua tuntia aikaisemmaksi, tai alkuillan Rovaniemi—Oulu—Kokkola -taajamajunaa tuntia myöhemmäksi. Toisessa suunnassa Rovaniemen yöjunan siirto vähentäisi taas Kokkola—Oulu -välin yhteyksiä aamulla, mutta näitä voisi myös paikata muuttamalla Kemijärven junaa hieman myöhemmäksi tai aikaistamalla Kokkolasta lähtevän taajamajunan lähtöaikaa.

Kakkosvaihtoehdon tappioksi on laskettu VR:lle 2,1 milj. euroa vuodessa, eli vajaa 6000 euroa per päivä. Matkustajakohtainen tappio olisi tässä alhaisin, 28 euroa. Kokonaan uusia yöjunamatkustajia tulisi vuodessa 8000, eli noin 22 päivässä. Tässä vaihtoehdossa uusia makuuvaunuja ei tarvitsisi hankkia, vaan muutama vaunu voitaisiin vähentää Rovaniemen junista.

Kolmosvaihtoehto on muuten samantapainen kuin äskeinen, mutta siinä aloitetaan kokonaan uusi yöjunavuoro reitille Oulu—Kajaani—Pieksämäki—Tampere—Helsinki eikä Lapin junat säilyvät vanhoilla reiteillään. Lisäksi liikennöidään makuuvaunuja Helsingistä ja Turusta Joensuuhun. Tälle vaihtoehdolle ei ole laskettu kustannuksia, ja se onkin melko samantapainen kuin kakkosvaihtoehto. Makuuvaunuja olisi kuitenkin hankittava 10 kappaletta lisää.

Vaihtoehdossa 4 palautettaisiin yöjunaliikenne sellaisena, kuin se oli syksyyn 2006 saakka. "Uudet" yöjunat liikennöisivät reiteillä Helsinki—Kouvola—Kuopio—Kajaani—Oulu ja Joensuu—Pieksämäki—Tampere—Turku. Selvityksen laskelmien mukaan tämä olisi kallein vaihtoehto, tappiota VR:lle tulisi 11 miljoonaa euroa vuodessa. Kokonaan uusia yöjunamatkustajia tulisi vuodessa 9000.

Palautettaviin yöjunavuoroihin olisi myös ostettava uusia makuuvaunuja, joita tarvittaisiin selvityksen mukaan 10 kappaletta. Vaunumäärä vaikuttaa melko alhaiselta, koska silloin yhdessä yöjunassa on keskimäärin 2,5 makuuvaunua. Käytännössä Kajaanin junassa olisi luultavasti 3 makuuvaunua (114 makuupaikkaa), ja Joensuun junassa 2 (76 makuupaikkaa).

Matkustin aikanaan sisämaan yöjunavuoroilla, ja varsinkin kesäviikonloppuisin ne olivat usein loppuunmyytyjä, ja makuuvaunuja oli Kajaanin ja Kuopion kautta kulkevissa junissa 5-7 kappaletta, jolloin makuupaikkoja oli 175-245 (vanhemmanmalliset CEmt-vaunut, 35 makuupaikkaa per vaunu). Esimerkiksi viikonloppuisin matkustajat tuskin mahtuisivat näihin kahteen tai kolmeen makuuvaunuun. Selvityksestä ei sitten selviä, mihin nämä makuuvaunuihin mahtumattomat ihmiset laitettaisiin.

Yhdessä kaksikerrosmakuuvaunussa on tilaa 38 matkustajalle. Selvityksen mukaan nelosvaihtoehdossa yöjunamatkustajien kokonaismäärä olisi vuositasolla 93 000 matkustajaa. Se tarkoittaisi joka yö noin 255 matkustajaa. Kymmenessä makuuvaunussa olisi paikkoja 380 matkustajalle. Käytännössä matkustajia on viikonloppuisin enemmän kuin arkena, jolloin he eivät mahtuisi laskelmassa käytettyyn määrään makuvaunuja.

Selvityksen mukaan nelosvaihtoehdossa matkustajia olisi vuositasolla oltava 368 000, jotta yöjunaliikenne olisi kannattavaa. Tässä tapauksessa matkustajia pitäisi olla joka yö noin tuhat, eli 250 per yöjuna. Silloin jokaiseen yöjunaan tarvittaisiin 7 makuuvaunua, jos jokainen makuupaikka olisi joka yö myyty, eikä matkustajamäärään lasketa minkäänlaista vaihtelua arjen ja viikonloppujen välille.

Vaihtoehdossa 4B on selvitetty mahdollisuutta liikennöidä Kemijärven yöjunaa Kajaanin ja Kouvolan kautta Helsinkiin. Lisäksi ajettaisiin makuuvaunuja reitillä Helsinki—Pieksämäki—Joensuu ja palautettaisiin yöjuna välille Joensuu—Pieksämäki—Tampere—Turku. Uusia makuuvaunuja tarvittaisiin tässä neljä kappaletta. Nelosvaihtoehdossa kokonaan uusia junamatkustajia tulisi 9000 vuosittain. Lipputulot yöjunien osalta lisääntyisivät yhtä paljon kuin yöjunien palauttamisvaihtoehdossa 4. Vaihtoehdon 4B on laskettu tuottavan VR:lle vuodessa noin 3 miljoonaa euroa tappiota.

Vaihtoehdossa 5 tarjotaan yöjunalle reittivaihtoehtoa, jossa juna ajaisi Helsingistä Joensuun, Outokummun ja Kuopion kautta Ouluun. Tällaista reittivaihtoehtoa en muista nähneeni aiemmin missään yhteydessä. Tämä reitti on käytännössä melko hankala: junalle pitäisi vaihtaa veturi niin Joensuussa (sähkörata päättyy) kuin Kuopiossakin (kulkusuunta vaihtuu ja sähkörata alkaa). Reitti on pitkä ja mutkitteleva, ja yöjuna olisi Joensuussa hankalaan aikaan keskellä yötä tai aamuyöllä. Lisäksi poikittaisliikenteen yhteys jäisi puuttumaan, tosin Joensuusta pääsisi silti hieman nykyistä paremmin Tampereelle ja Turkuun esim. Tikkurilassa tai Riihimäellä ja Lahdessa junaa vaihtamalla.

Viitosvaihtoehdossa uusia yöjunamatkustajia tulisi vuositasolla selvityksen mukaan 6000. Tappiota VR:lle aiheutuisi lähes 10 miljoonaa vuodessa. Tätä vaihtoehtoa pidän itse niin epärealistisena, etten perehdy tähän sen enempää.

Tästä aiheesta on lopuksi pakko todeta, että tämä vaatisi huomattavasti perusteellisempaa tarkastelemista ja enemmän aikaa kuin tämän kolmisen tuntia, minkä tähän nyt käytin (samalla tein sivussa muitakin asioita). Kuitenkin: jo tällä pikaisella katsomisella löytyi monia asioita, joita selvityksessä ei ole tarkasteltu tai otettu huomioon ainakaan tarpeeksi perusteellisesti. Kyseenalaista tässäkin selvityksessä on se, etteivät matkustajamäärätiedot ole julkisia. Kun osa tiedoista puuttuu, on kattava, kriittinen tarkastelu hankalaa.

Yöjuna Oulusta Helsinkiin Kuopion asemalla kesäkuussa 2006. Isompi kuva.
HPIM11687. Kuopion asemalla

Ei kommentteja: