29.9.2012

Suojeltu Lahden linja-autoasema pysyy katukuvassa

Tämä Lahden linja-autoaseman tulevaa käyttöä selvittävä juttu on julkaistu Etelä-Suomen Sanomissa tiistaina 18. syyskuuta 2012. 

Ranta-Kartano: Aikanaan tyhjenevä rakennus sopisi moneen käyttöön.

Töihin ja kouluihin kiirehtivät matkustajat soljuvat Lahden linja-autoaseman poikki tasaiseen tahtiin maanantaiaamuna. Hiljattain lainvoiman saaneessa Ranta-Kartanon asemakaavassa bussiasema on liikennekäytön sijaan saanut merkinnän liiketoiminnoista.  

Etelä-Suomen Sanomien toimitusta lähestynyt lukija oli huolissaan siitä, kuinka linjaautoasemarakennukselle käy sitten, kun Ranta-Kartanon aluetta ryhdytään rakentamaan. Asemarakennus on suojeltu, joten se tulee pysymään paikallaan, vaikka bussit sen tulevaisuudessa jättävätkin.
Heinolantie
– Linja-autoaseman suojelumääräys sisältää kaikki oleellisimmat rakennustaiteelliset, kulttuurihistorialliset ja kaupunkikuvalliset arvot, kertoo tutkija Riitta Niskanen Lahden kaupunginmuseosta.

Rakennuksen tuleva käyttötarkoitus sen sijaan on vielä avoin. Ottajia keskeisellä paikalla olevalle rakennukselle varmasti löytyy.

Ranta-Kartanon suunnittelun yhteydessä on pohdittu, että asema voisi tulla esimerkiksi kaupunginmuseon käyttöön. Asemakaavassa linja-autoaseman viereen Ranta-Kartanon puolelle on merkitty paikka taidemuseolle. Lisäksi vieressä on historiallinen museo. Muillakin kaupungin organisaatioilla on ollut mielenkiintoa rakennukseen.

– Kaupungin toiveena on, että läpikuljettava rakennus säilyy tulevaisuudessakin yleisölle avoimena, sanoo Lahden kaupunginarkkitehti Anne Karvinen-Jussilainen.

Vuonna 1939 valmistunut asema rakennettiin linja-autoasemien ensimmäisessä aallossa. Sen on suunnitellut kaupunginarkkitehti Kaarlo Könönen, ja suunnittelussa oli suuressa roolissa kaupunkiin vasta tullut arkkitehti Irma Kolsi. Rakennus edustaa Lahdessa suhteellisen harvinaista funktionalistista tyyliä. Asemaa laajennettiin 90-luvulla, jolloin sen rahtisiipeä jatkettiin Vesijärven suuntaan.

– 90-luvulla tehty osa ei ole rakennukselle eduksi, ja sen purkamista kannattaa aikanaan harkita, Niskanen sanoo. Hän toteaa, ettei 90-luvun loppupuolella tehty remontti muutoinkaan ollut rakennukselle eduksi.

– Ulkoseinien eloisat, kiveä ja lasia sisältävät terrastirappaukset korvattiin tuolloin nykyisellä rappauksella, joka ei ole niin näyttävä. Myöskään kellotorniin ei monista yrityksistä huolimatta löydetty alkuperäispinnalle uskollisempaa laattalaatua, Niskanen kertoo.

Rakennus on varsin tiukasti suojeltu, mutta sisätiloja suojelu ei koske. Niihin voi aikanaan tehdä isojakin muutoksia. Sisätilat ovat paikoin alkuperäisessä asussaan, vaikkakin niissä on vuosien varrella tehty monia muutoksia.

– Toivomme tietysti, että rakennuksen kolmen pääasialliseen käyttöön eli matkustukseen, rahtiin ja kaupallisiin palveluihin liittyvät tilat säilyisivät rakenteellisesti erillään, mutta se ei ole kynnyskysymys, Niskanen toteaa.

Kaupunki: Korkeat vaatimukset pysyvät  

 

Lahti aikoo pitää kiinni Ranta-Kartanon rakentamisen korkeista laatuvaatimuksista. Alueelle toivottiin hiljattain ESS:n yleisönosastolla puukerrostaloja.

– Rakentamistapaohjeessa edellytetään, että 40 prosenttia julkisivumateriaalista on oltava puuta. Viime vuosina puukerrostalojen rakentaminen on kehittynyt, ja 8-kerroksiset puutalot olisivat mahdollisia, kaupunginarkkitehti Anne Karvinen-Jussilainen toteaa.

Muutama viikko sitten lainvoiman saanut asemakaava ja kaupunkirakenteellisen ideakilpailun voittaja määräävät alueen suuntaviivat, mutta monet pienemmät ratkaisut tulevat vielä pohdittaviksi ja niihin voi vaikuttaa.

Kaupungin tonttien luovutus kilpailutetaan, ja luovutusehdoissa voidaan asettaa tuleville kerrostaloille monenlaisia vaatimuksia. Alueelle tavoitellaan ainakin energiatehokkuutta ja muita kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja.

Rakennustapaohjeessa toivotaan, että torneja ympäröivissä matalammissa rakennuksissa olisi viherkatot. Yleisille alueille on suunniteltu pysäköintitilaa polkupyörille, ja rakennusten alaosiin pysäköintitiloja.

Kaupunginarkkitehdin mukaan kaupunki ottaa huomioon alueen kohdistuvan suuren mielenkiinnon. Suunnittelun etenemisestä työstetään parhaillaan aikataulua, ja alueen tilanteesta pidetään tiedotustilaisuus aikataulun täsmennyttyä.

– Tulemme miettimään rauhassa, mitä alueelle halutaan ja mitä ei. Alueen taso ja vaatimukset otetaan tosissaan.

Fakta: Rahtiasemasta kauppahalli 

 

  • Linja-autoasemia on poistunut käytöstä viime vuosina, kun bussiliikennettä on siirretty matkakeskuksiin. 
  • Mikkelissä vanhan bussiaseman tilalle rakennettiin kauppakeskus. Vanhasta linja-autoasemasta jäi muistoksi rahtiasema, joka jäi ympärille rakennetun kauppakeskuksen sisään. Rahtiasemassa toimii nyt kauppahalli. 
  • Riihimäellä käytöstä poistuneen bussiaseman purkamisesta käytiin pitkä kiista. Kaupunkilaiset halusivat säilyttää rakennuksen, kun taas päättäjät halusivat tilalle parkkipaikkoja. Hallinto-oikeus kielsi aseman purkamisen.

Ei kommentteja: