Ikkunapaikalla

Halpabussiyhtiö Onnibus aloittaa Tampere-Pori-reitistä

2011-12-21T23:20:00.000+02:00

Tälle viikolle osui yksi vuoden kiinnostavimmista uutisista joukkoliikenteen alalta: Suomessa aloittaa vuodenvaihteessa toimintansa halpabussiyhtiö. Onnibus tiedotti aloittamisestaan maanantaina, ja saikin heti mukavasti näkyvyyttä mediassa.

Yhtiö lupaa kuljettaa Tampere-Pori-välillä matkustavan halvimmillaan kolmella eurolla. Uutisista voi ymmärtää, että samaa hinnoittelua aiotaan käyttää muillakin reiteillä tulevaisuudesta. Yhtiö ajaa Tampere-Pori-välillä aluksi kolme vuoroa suuntaansa arkisin. Tähän asti pelkkää hyvää siis matkustajan kannalta.

Vuodenvaihteessa Pori-Tampere-välin bussiyhteydet kuitenkin harvenevat, koska välillä nyt ajava Satakunnan Liikenne vetäytyy liikenteestä kokonaan. Satakunnan Liikenne on yrittänyt jatkaa välin yksinoikeussopimusta syksyllä. Perinteisiä bussiyhtiöitä edustava Linja-autoliitto puolestaan on moittinut sitä, ettei Satakunnan Liikenteelle annettu vuoden jatkoaikaa yksinoikeussopimukseen.

Markkinaehtoinen bussiliikenne (Onnibus) ja vanhoihin, lähivuosina päättyviin yksinoikeussopimuksiin (jotka ovat taanneet isoille bussiyhtiöille käytännössä monopoliaseman) eivät kilpaile samalla viivalla, koska markkinaliikenteessä ei toistaiseksi voi käyttää esimerkiksi yhteiskunnan tukemia seutulippuja. Kuinka näiden käyttö järjestetään tulevaisuudessa, tulee vasta vuodenvaihteen jälkeen pohdittavaksi työryhmään.

Bussimarkkinan avautuminen ei mennyt aivan kaikkien sääntöjen mukaan, ja esimerkiksi Satakunnan Kansassa ja Aamulehdessä onkin kritisoitu sitä, että matkustajat joutuvat kärsijöiksi vuorojen vähentyessä. Uutisten kommenteissa taas on haukuttu Satakunnan Liikennettä uhkapelistä, jolla se yritti kampittaa kilpailijan pois reitiltä vielä vuodeksi, mutta suunnitelma meni pieleen.

Tässä mielessä bussimarkkinan avautuminen käynnistyikin pienellä farssilla, jossa sääntöjen mukaan toiminut Onnibus ja matkustajat joutuivat kärsijöiksi, kun viranomaiset toimivat hitaasti, ja ilmeisesti myös Satakunnan Liikenne uskoi voivansa jatkaa liikennettä yksinoikeudella. Tästä kielisi Onnibusin lausunto, jonka mukaan yhtiö oli varautunut lähes kaikkeen, mutta ei siihen, että se olisikin Tampere-Pori-välin ainoa liikennöitsijä. Onnibus onkin maininnut, että ilman heitä välillä ei liikennöitäisi bussilla enää ollenkaan.

Sikäli tapauksessa on käynyt onni onnettomuudessa, että tämä töpeksintä tapahtui välillä, jossa pikavuoroliikenne on tähänkin asti ollut melko harvaa. Välillä on myös monilla asemilla pysähtyvä junayhteys. Jos sama farssi olisi siirretty vaikkapa Helsinki-Tampere-välille, olisi sotku ollut melkoinen.Yle kertoo, että yhtiö aikoo tulevaisuudessa laajentaa muun muassa Helsinki-Turku-välille.

Onnibus kertoo toiminnastaan tiedotteessaan näin:

"EU-asetuksen ja siihen perustuvan uuden joukkoliikennelain myötä Suomen bussimarkkinat vapautuvat vaiheittain vuosikymmeniä kestäneestä tiukasta sääntelystä, joka on käytännössä estänyt uudet innovaatiot ja kilpailun. Uudessa joukkoliikennelaissa suurten bussiyhtiöiden vanhat sukuoikeudet on muutettu siirtymäajan liikennöintisopimuksiksi, jotka päättyvät vaiheittain vuoteen 2019 mennessä. Onnibus Oy:n tarkoituksena on avata uusia reittejä sitä mukaa, kun ne vapautuvat sääntelystä.

Tampere-Pori-välin siirtymäajan liikennöintisopimus on voimassa vuoden 2011 loppuun ja Onnibus aloittaa liikennöinnin reitillä 1.1.2012. Onnibus Oy:n tavoitteena on luoda Suomen kattava markkinointikonsepti ja luoda Onnibus-brändin ja myyntikanavan alle verkosto alalla jo toimivien liikennöitsijöiden kanssa. Tällä hetkellä on käynnissä neuvottelut halpabussiallianssin luomiseksi usean liikennöitsijän kanssa.

Onnibus Oy:n taustalla on monipuolinen joukkoliikennealan kokemus ja hyvät resurssit. Osakkaina ovat muun muassa KTM Pekka Möttö ja DI Lauri Helke. Mötön johtama perheyhtiö Lauri Möttö Ky on voittanut Tampereen joukkoliikennelautakunnan kilpailuttamaa sopimusliikennettä. [...] Lauri Helke on toiminut VR-Yhtymä Oy:n suunnittelupäällikkönä ja Tampereen kaupungin joukkoliikenneinsinöörinä. Yhtiön hallituksen puheenjohtajana toimii Kati Kivekäs.

Onnibus-konseptissa liikennöidään pikavuorolinja-autoilla suorinta ja nopeinta mahdollista reittiä kaupunkikeskustojen välillä. Paikat hinnoitellaan kysynnän perusteella. Hiljaiset lähdöt ovat erittäin edullisia ja vastaavasti kysytyimmät lähdöt kalliimpia, mutta silti nykyisiä joukkoliikenteen hintoja huomattavasti edullisempia. Pääasiallinen myyntikanava tulee olemaan Internet.

Toisin kuin halpalentoyhtiöillä, halpabussiyhtiön edullisuus ei ensisijaisesti perustu perinteisiä toimijoita pienempiin kuluihin. Halpabussin pääkilpailija ei ole perinteinen kallis ja kiertelevä bussi, vaan yksityisauto. Tämän vuoksi esimerkiksi istumaväljyydestä, asiakaspalvelusta ja reitin suoruudesta ei voida tinkiä. Edullisuuden mahdollistaa hyvä täyttöaste ja Internet pääasiallisena myyntikanavana. Onnibus tarjoaa verkkokaupassa pysyvästi edullisia matkoja alkaen 3 euroa."

VR: Pendolinoille hitaammat aikataulut

2011-06-21T16:02:00.003+03:00

Pendolino Helsingissä talvella 2011.

VR kertoi tänään lisäävänsä pelivaraa varsinkin Pendolinojen aikatauluihin. Lokakuun lopulta alkaen Pendolinot aikataulutetaan niin, ettei sillä ole väliä, toimiiko junan kallistus vai ei. Tämä parantanee junien täsmällisyyttä, joskin samalla poistaa Pendolinoilta sen edun, joka oli yksi merkittävä syy niiden hankintaan.

Tosin tuosta kallistumisesta ei nykyisinkään ole ollut ilmeisesti hyötyä kuin kahdella rataosalla: Savonradan pätkällä Mikkelin ja Kouvolan välillä, ja Jyväskylän ja Tampereen välisellä osuudella. Esimerkiksi oikoradalla ja Tampereen ja Helsingin välillä junat voivat ajaa kahtasataa ilman kallistustakin.

VR näyttää myös ottavan reippaamman otteen Helsingin ratapihan ruuhkan selvittelyyn: jonossa Tampereelta Helsinkiin aamuisin ajaneista Pendolinoista luovutaan. Lisäksi G-junat lakkautetaan kokonaan.

HSL:n kanssa yhdessä on päätetty myös ajaa jatkossa kaupunkiratojen lähijunia koko päivän samanpituisina, jotta turhalta vaihtotyöliikenteeltä vältytään.

Kirjoitin muutama viikko sitten Etelä-Suomen Sanomiin Pisara-radasta, kun olen lehdessä kesätoimittajana ja Esalais-vuoro osui kohdalleni. Sivusin silloin hieman myös Helsingin ratapihan ruuhkaa ihmetellessäni, miten lähijunat voivat viedä niin paljon raiteita, kun yhtä tiheästi liikennöivän metron pääteasemillakaan ei ole mitään ylimääräistä raidetilaa. Lähijunien ajaminen yhtä pitkinä koko päivän helpottanee tuota pohtimaani metrotyylistä liikennöintiä.

Vielä kun VR saisi tilaamansa ohjausvaunut, voisi Helsingin ruuhka helpottaa ilman Pisara-rataakin. Mainittakoon tosin, etten varsinaisesti vastusta kyseistä hanketta, mutta miljardin investointi raiteisiin vain tuntuu hullulta, kun samaan aikaan joka vuosi kiistellään siitä, riittääkö esimerkiksi bussivuorojen ostoihin edes muutama miljoonaa euroa.

Matkapäiväkirjoittelut ovat meinanneet unohtua, mutta päivitän niitä lisää lähipäivinä. Kesäkuun alussa kirjoitin mainitun ESS:n blogissa tuolloin esillä olleesta junaliikenteen hintauudistuksesta.

Keskiviikko: Frankfurt, junamatkoja Saksassa

2011-06-21T15:51:00.000+03:00

Edellinen päivä: Tiistai, päivä Berliinissä

Tiistai-iltana Hampurista lähtenyt yöhön lähtenyt IC-juna oli aika lyhyt, mutta eipä siellä paikkavarauksiakaan juuri näkynyt.

DB:llähän on oma systeeminsä näiden paikkavarausten kanssa: uudemmissa junissa jokaisen istumapaikan päällä on näyttö, josta näkyy onko paikka varattu ja mille matkalle, jos varaus ei ole vielä alkanut.

Vanhemmissa junissa sama tieto ilmaistaan paperilapuilla. En voi edes kuvitella, mikä mekkala nousisi VR:n keskuudessa, jos joku ehdottaisi heille saman systeemin käyttöönottoa. Ettäkö konduktöörit joidenkin lappusten kanssa näpräisivät, naurettaisiin. Mutta hyvin näyttää täällä toimivan, ja palvelee matkustajia mainiosti, kun varatulle paikalle ei mene vahingossa istumaan.

Tässä junassa muutama paperilappu oli jämptisti paikallaan, ja paikkaliputtomat matkustajat osasivat täälläkin valita paikkansa niin, ettei siitä tulla häätämään pois. Kätevää minusta.

Tällä junamatkalla sain jo nukuttua paremmin kuin aiemmassa yö-IC:ssä, vaikka aika epämukavat penkit näissä on nukkumiseen. Näin kuitenkin vähän uniakin.

Viiden jälkeen junaan nousi taas niin paljon työmatkustajia, ettei molempia paikkoja viitsinyt varata nukkumiseen. Saksan maisemat ovat olleet paljon näyttävämmät mitä osasin odottaa, on korkeita mäkiä ja jokia vaikka miten.

Frankfurtin lentokentän asema, kuvan IC-juna lähti illalla Hampurista.

Tarkoituksena oli mennä tällä junalla Frankfurtin asemalle asti, mutta junan lähestyessä lentokentän asiaa päätinkin hypätä jo siinä pois, koska lentoasemilla usein on ilmainen lähiverkko. Tosin ei ollut kyllä Gdanskissakaan, tai ainakaan se ei toiminut.

Eikä ollut Frankfurtin kentälläkään, kokeilin ainakin neljässä eri paikassa eri puolilla kenttää etsiä ilmaisia yhteyksiä, mutta turhaan.

Kun kello kävi eikä yhteyttä löytynyt, päätin lopulta ostaa oikeuden käyttää T-Mobilen tarjoamia wlan-hotspotteja. Niitä kentällä oli vaikka miten. Kuukauden käyttöoikeus maksoi 34.95 euroa.

Kyselin eilen muutamasta liikkeestä myös prepaid-sim-korttia tietokoneeseen, mutta eräs olisi maksanut 5 euroa / päivä (siis dataliikenne). Aloituspaketeissa ei lukenut englanniksi mitään, enkä uskaltanut ostaa sellaista, vaikka halvimman olisi saanut 15 eurolla datan ilmeisesti 2,50 eurolla päivässä.

Frankfurtin lentokentän asema oli valoisa, joskin hieman kolkko.

T-Mobilen etuna näihin verrattuna on se, että hotspotteja on myös Saksan ulkopuolella mm. Pariisissa, Prahassa, Puolassa ja Barcelonassa.

Parin lentokenttätunnin jälkeen hyppäsin Frankfurtin päärautatieasemalle vievään ICE-junaan. Nyt Frankfurt näytti paljon mukavammalta: aurinko paistoi niin lämpimästi, että jäin ulos junalaiturille istumaan paisteeseen. Annoin hyvän mielikuvan jäädä kaupungista enkä siksi mennyt lainkaan kiertelemään tympeiden konttoripilvenpiirtäjien luokse, en ole vielä jaksanut selvittää missä kaupungin kaupallinen keskus on.

ICE-juna Frankfurtin päärautatieasemalla.

Piakkoin jatkoin taas matkaa, lähdin ICE:llä kohti Münchenia. Aikeena oli suunnata illalla ehkä vielä Prahaan asti. Junamatka oli iloinen yllätys, junassa nimittäin toimi nettiyhteys! Se olisi tarkoittanut sitä, että olisin voinut kaikessa rauhassa matkustaa perille asti.

Tosin se jäi vain haaveeksi: vartin matkanteon jälkeen nettiyhteys katkesi, ja totesin että se on tosiaan tarjolla vain toista kautta Müncheniin menevällä reitillä. Ei auttanut lopulta muu kuin hypätä pois Würzburgissa. Se osoittautui kuitenkin oikein kivannäköiseksi paikaksi, nuorisoa oli silmiinpistävän paljon ja aurinko paistoi.

ICE-juna Wurzburgin asemalla.

Würzburgista jatkoin taas ICE-junalla matkaa Nürnbergiin, missä myöskin oli oikein viihtyisä rautatieasema. Muuten kaupunkiin ei tullutkaan tutustuttua.

Loppuillan matkat:

Nürnberg Hbf We, 23.03.11 dep 17:00 ICE 620
Frankfurt(Main)Hbf We, 23.03.11 arr 19:04 7
Transfer time 25 min.

Frankfurt(Main)Hbf We, 23.03.11 dep 19:29 19 ICE 912
Bordbistro, Wifi on routes München-Stuttgart-Mannheim-Frankfurt-Köln-Dortmund
Dortmund Hbf We, 23.03.11 arr 21:59

Tupakkamainos Frankfurtin asemalla illalla. Hämmästyttävät aina.

Paikallisjuna Dortmundin asemalla. Dortmund ei ollut kovinkaan miellyttävälta vaikuttava asema, oikein mikään kauppa ei ollut auki ja muutenkin paikat olivat vähän nuhjuisia. Täältä matka jatkui taas yön yli IC-junalla, ensin kohti Frankfurtia.

Loppuetappi: Ryanair Bremen - Tampere

2011-04-14T06:17:00.005+03:00

Odottelen parhaillaan Ryanairin lentoa Bremenistä Tampereelle, kello on 5:17 paikallista aikaa. Reissu on siis lopuillaan, ja sikäli kun kone ei putoa, olen reilun kolmen tunnin päästä taas Suomessa. Mikä tuntuu ainakin nyt oikein mukavalta ajatukselta: ihanaa ymmärtää taas, mitä ihmiset puhuvat. Ja päästä nukkumaan toivottavasti kunnolla!

Tosin, totesinkin jo Facebook-sivulla, että täällä terminaalissa on jo vähän kuin olisi Suomessa: tultuani tänne aamuneljältä tuntui kuin olisi jo Suomessa: kuuntelin melkein puoli tuntia suomenkielistä riitelyä rahankäytöstä (MINÄ olen maksanut muuten enemmän, katotaanko luottokorttilaskusta) ja väittelyä siitä, kumpi menee ostamaan halpaa viiniä.

Aamuneljältä Bremenin kentällä oli varsin runsaasti väkeä nukkumassa. En ollut alkujaan varma, voiko kentällä yöpyä (kotisivuilla ei ole aukioloaikaa), joten kävin loppuillasta junalla kääntymässä Hannoverissa, ja tulin takaisin Bremeniin 1.40. Pyörin asemalla tunnin kunnes kävelin tänne lentokentälle, matkaan meni noin 40 minuuttia. Mahtavaa, että jossain kaupungissa voi kävellä lentokentälle.

Mutta vastaisuuden varalle: kentällä voi siis myös yöpyä, kalliimman puolen terminaaleissa on paljon penkkejä joissa nukkuminen näytti luonnistuvan oikein hyvin.

Päivitän matkapäiväkirjailut tänne loppuviikon ja ensi viikon aikana kunhan ehdin. Mutta kaikkiaan on pakko myöntää, ettei tämä reissu mitään suuria elämyksiä tarjonnut, eikä sellaisia ole esiteltäväksi. Mutta näin monia Euroopan maita ja pääsin matkustamaan junalla.

Vastoinkäymisiä ei, ainakaan vielä, ole ollut erityisen merkittävästi, paitsi nettiyhteyksien huono toimiminen aiheutti aika usein tuskastumista. Toinen tuskastumisen aiheuttaja oli liika valvominen, tai toisin sanoen junassa nukkumisen yrittäminenn. Olin tämän takia muutaman päivän melko hermorauniona ja valmiina lähtemään kotiin heti paikalla. Edelleen univelkaa on varmasti aikalailla. Jatkossa reissuja miettiessään pitää huomioida se, haluaako säästää muutaman euron nukkumalla junassa, kun seurauksena on huonoa tuulta ja päänsärkyä, eli matkalla ei ole mukavaa.

Nyt kello on 6:27, joten syntyyhän tätä matkapäiväkirjatekstiä aika rivakasti, kun vain on intoa tarttua toimeen. Toivottavasti sitä on myös lähipäivinä.

Lisäys: huvitti muuten Ryanairin lipuntarkastus ennen turvatarkastusta: täti oli niin vakavana eikä tervehtinyt tai harrastanut muuta asiakaspalvelutouhua, mutta kun takanani tuli tämän kanssa juttelemaan joku kollegansa, oli täti yhtä hymyä. Ilmeisesti ystävällisyyden välttely kuuluu Ryanairilla oikein joihinkin työtehtäviin.

Takana viikko Euroopassa

2011-03-27T22:07:00.005+03:00

Matkapäiväkirjani elää edelleen omaa elämäänsä muistiotiedostona, joskin kattaa se aika hyvin kaikki päivät. Yritän perehtyä siihen huomenna, huomenna on muutenkin pidettävä täysipainoinen työpäivä ja yksinkertaisesti istuttava suurin osa päivästä jossakin internetillisessä paikassa. Sen olen joutunut edelleen huomaamaan, että lomamatka tästä on todellakin kaukana, varmasti rentoutuneempi olisin kotona arkisissa kuvioissa.

Tänään sunnuntaina täällä Euroopassa on tullut junailtua viikko, viime lauantainahan lensin Turusta Gdanskiin. Viikko on mennyt kivasti edelleen. Tosin samanlaistahan tämä on kuin elämä muutenkin: välillä väsyttää ja tympäisee, mutta toisinaan on oikein mukavaa.

Tähän mennessä mitään merkittäviä vastoinkäymisiä ei ole ollut muuten kuin nettiyhteyksien kanssa: Telekomin maksullinen lähiverkko on ratkaissut ongelman Saksassa, mutta kun kävisin mielelläni muissakin maissa. Eilen Prahassa ja tänään Amsterdamissa jouduin taas käyttämään Saunalahden kallista roaming-yhteyttä, kun mikään muu yhteys ei yksinkertaisesti toiminut.

Viikon aikana Saksa on alkanut tuntua todella kotoisalta ja mukavalta. Olen viikon aikana oppinut jo hieman saksaakin, aiemmin en ole osannut sitä lainkaan, paitsi sen mitä saksalaisista poliisisarjoista on jäänyt mieleen. Täällä pärjää kuitenkin englannillakin hyvin.

Deutsche Bahnilla on mainio palvelu ja nämä ICE-junansa ovat todella mukavia matkantekovälineitä. Nyt parhaillaan olen matkalla ICE:llä Duisburgista München Pasingiin, siellä vaihdan vastaantulevaan ICE-junaan jossa voi nukkua yön toivottavasti mukavasti. Tämä vaihtoyhteys on kevyesti uhkapeliä, koska vaihtoaikaa on vain 18 minuuttia ja tämä juna on kulkenut koko ajan hetken myöhässä.

Nyt Saksan kanssa vain on tullut se ongelma, että täältä poistuakseen on jo astuttava sille epämukavuusalueelle. Nämä kaksi astumista, Prahaan ja Amsterdamiin, ovat molemmat olleet paikoin siinä määrin epämukavia ja stressaavia, ettei nyt huvittaisi poistua täältä välttämättä ollenkaan.

Tämän junamatkan aikana olenkin yrittänyt keksiä, kuinka poistuisin Saksasta pehmeästi, ja tällä hetkellä aion kokeilla sitä siirtymällä huomenna Puolan Szczeciniin. Ensi yöksi on taas kuitenkin hankittava hotellihuone, ja sieltä näyttäisi saavan sellaisen mukavan halvalla.

Berliinissä en jaksaisi jatkuvasti yöpyä, ja huomenna ei yksinkertaisesti ole aikaa tehdä pitkiä junamatkoja etelään tai itään, koska molemmissa suunnissa on vaarana tippua taas yhteyksien ulkopuolelle.

Saksassa on muuten mukavaa turvallisuuden tunne, kävin aiemmin katsomassa ravintolavaunun tarjontaa (huono, lähinnä juotavaa kun olisin halunnut sämpylän), enkä epäröinyt jättää kannettavaani tähän istumapaikalleni siksi aikaa.

Tosin saa nähdä, joutuuko turvallisuudentunne kohta koetukselle, aion tuon Münchenin aseman sijaan vaihtaakin vastaantulevaan junaan Augsburgissa, jossa pitää pyöriä noin tunti, jonka aikana toivottavasti löytyy jotain syömistä. Olen tänään nimittäin melkein unohtanut syödä, alkaa vähän väsyttää jo.

Päivitys: menen sittenkin kääntymän sinne Müncheniin asti, nyt tämä juna tuntuisi kulkevan ajallaan. Jännitystä. Lisäksi interrail-lippuun pitää merkata matkojen lähtö- ja määräpaikat etukäteen, ja varsinkin määräpaikkoja olen saanut korjailla jo aika moneen otteeseen.

Väliaikakatsaus: kivasti menee!

2011-03-23T22:32:00.002+02:00

Matkailu on sujunut aika hyvin. Aika vain ei ole riittänyt matkapäiväkirjan päivittämiseen, eikä kunnolla muuhunkaan. Tämähän ei oikein lomamatka ole, koska kaikki normaalit työt ja asiat on hoidettava Suomeen päin vaikka olenkin itse täällä. Onneksi otin tietokoneen mukaan, muuten olisin saanut istua päivittäin monta tuntia jossakin nettikahvilassa. Tänään olen juossut melkein kaikkiin juniin etten ole myöhästynyt niistä.

Päivitin äsken kuulumiset lauantailta. Siihen oli vain muutama kännykkäkameran kuva, oikean kameran kuvien siirtämiseen ei välttämättä aika riitä, joten lisään ne ehkä joskus tulevaisuudessa. Eikä ole toistaiseksi mitään huippupäräyttäviä kuvia tullut otettuakaan.

Tähän mennessä reissailuni on keskittynyt tiiviisti Saksaan, mutta huomenna saatan pyrkiä täältä Itävaltaan tai Tsekin puolelle Prahaan. Saksan junatarjonta houkuttelee pysymään maassa: öisin on mahdollista matkustaa muutamalla lisämaksuttomalla IC-junalla, ja lähes kaikissa junissa voi matkustaa mukavasti ilman lisämaksua. Myös nopeissa ICE-junissa, vain ICE Sprinter -vuorot ovat lisämaksullisia, mutta niitä kulkee hyvin harvoin.

Sen olen saanut myös kantapään kautta huomata, ettei Saksa ole mikään ilmaisten lähiverkkojen luvattu maa, vaan nettiyhteyksien löytyminen on ollut paikoin hyvin tuskaista. Niinpä taivuin tänä aamuna ratkaisemaan ongelman rahalla, ja ostin kuukaudeksi oikeuden käyttää T-Mobilen Wlan-hotspotteja, joita on mm. rautatieasemilla ja McDonaldseissa. Kuukausi maksoi 34.95 euroa, ja yhteys maksoi jo tänään itsensä takaisin.

Lisäksi mikä parasta, T-Mobile tarjoaa myös muutamien ICE-reittien wlan-yhteydet. Nyt käytänkin nettiä täältä Frankfurt (Main) - Dortmund ICE912 -junasta. Dortmundista nousen takaisinpäin lähtevään IC-junaan, joka pettymykseksi ei ollutkaan ICE-juna, vaikka Interrail.netissä niin väitetään. Nämä kun ovat aika kivoja, mukavasti voisi nukkuakin tällaisessa.

Tiistai, päivä Berliinissä

2011-03-22T19:24:00.000+02:00

Edellinen päivä: Frankfurt - Berliini

Aldea Novum -hotellin aamiainen oli kiva ja runsas, tosin jouduin kantapään kautta toteamaan "soft boiled egg" tosiaan tarkoittaa sitä softia. Hotelli Booking.comissa.

Hotellilta osasin, taas ilman karttaa ja nyt ilman mutkiakin, suunnistaa Yorckstraben S-bahn-asemalle. Interrail-lippu kun kelpaa myös Saksan suurten kaupunkien S-bahn-junissa. Tämä olikin oikestaan kai sellainen päivä kuin tämmöisillä matkoilla kuuluisikin: reissailin ympäri kaupunkia ja katselin maisemia.

.
Yorckstraben asemalla.

S-bahn-juna Brandenburger Torin asemalla.

Kauppoja en juurikaan jaksanut kierrellä, koska oikein mitään ylimääräistä kantamista ei kuitenkaan mahtuisi mukaan. Alexanderplatzin Alexa-kauppakeskuksessa on muuten muutama sellainen kauppa, joissa voisin kuluttaa todella paljon rahaa, jos moiseen olisi tilaisuus.

Suunnitelmien teko ei ihan parhaalla tavalla edennyt: en keksinyt minne menisin. Aikomuksena oli lähteä Berliinistä Barcelonaan, tein tuohon suuntaan jo matkasuunnitelmankin, mutta Barcelonassa hotellitaktiikkani ei kuitenkaan näytä toimivan koska halpoja huoneita ei ole tarjolla. Aivan kaikessa en jaksa rahan säästämisen takia joustaa: junassa nukuttujen öiden jälkeen en jaksa enää mihinkään yhteismakuusaleihin tutustua.

Suunnitelmassani oli lähteä Berliinistä illalla Hampuriin, josta pääsee yön yli kulkevaan, lisämaksuttomaan IC-junaan. Harmi vain että sekin menee sinne Frankfurtiin, mutta onpa katto pään päällä ilman kustannuksia.

Eväiden osteluni oli venähtänyt sen verran pitkälle, että huomasin pian jääväni Hampuriin menevästä ICE-junasta. Juosta sai sitten täälläkin. Menin yhden asemavälin S-bahnilla ja kiiruhdin Brandenburgin portilta rivakasti asemalle, ja olin sopivasti pari minuuttia ennen junan lähtöä kyydissä.

Tämä junamatka olikin kivempi kuin aiempi ICE-kyyti: nyt oli mukavasti tilaa istua. Ensin tuskastuin kun en löytänyt pistorasiaa ja totesin VR:n olevan sentään yhdessä asiassa edistyneempi, kunnes bongasin pistorasian istuinten välistä.

Hampurin asema. ICE-juna Berliinistä lähtee alla kohti Hamburg-Altonaa.

Hampurissa testasin Burger Kingin tarjontaa ottamalla pekonihampurilaisen. Se oli hieman pettymys, pekoni oli ihan hyvää mutta muuten maistui vähän palaneelle. Täytynee testata myöhemmin uudestaan. Kokeilin myös, löytyisikö Burger Kingistä ilmaista lähiverkkoa aikataulujen katsomiseen, mutta ei tietenkään löytynyt.

Seuraava päivä

Maanantai: Frankfurt - Berliini, hotelli Berliinissä

2011-03-21T18:41:00.001+02:00

Sunnuntai: Gdansk - Szczecin - Berliini

Lähdin Berliinistä puolenyön jälkeen tavallisella IC-junalla kohti Frankfurt am Mainia. Vain maanantaiöisin kulkevassa junassa oli pelkkiä päivävaunuja, ja mikä parasta, siitä ei siksi tarvinnut maksaa lisämaksua.

IC 1950 Berlin Hbf (tief) 00:30 -->> Frankfurt(Main)Hbf 06:42

IC-juna Berliinistä Frankfurtiin Berliinin asemalla puoliltaöin. Isompi kuva.

Itse asiassa osa vaunuista oli hieman samantapaisia kuin Puolassa käytetyt vaunut, ilmeisesti vanhempaa kalustoa. Junassa oli ajankohdan vuoksi luonnollisesti varsin tyhjää, joten sain oman viiden paikan osaston ja yritin nukkua. Onnistui se vähän. Aluksi sangen tyhjä juna saapui perille varsin täytenä, koskas loppumatkasta kyytiin nousi koko joukko työmatkalaisia.

Frankfurt oli pikaisella katsomisella pettymys: aseman ympäristössä oli lähinnä isoja toimistoja, olisin halunnut johonkin mukavaan kauppakeskukseen istahtamaan. Pahempi pettymys oli, ettei kunnollista wlan-yhteyttä täältäkään löytynyt, mikä esti niin työt kuin matkasuunnittelutkin. Eikä ilmakaan ollut ihan lämpimimmästä päästä.

En Frankfurtissa huomannut vielä, että Interrail-lippu kelpaa Saksassa S-bahnilla suurimmissa kaupungeissa, eli sillä olisi päässyt liikkumaan täälläkin.

Lopulta muutaman tunnin haahuilun jälkeen totesin, ettei tämä paikka yhtään nappaa, ja nousin noin 10:15 lähteneeseen ICE 692 -junaan Münchenista Frankfurtin kautta Berliiniin.

Tosin matkakaan ei ihan parhaalla tavalla sujunut, juna kun oli niin täynnä että ihmisiä istui eteisissä. Tämä aiheutti hieman epämiellyttävää kutinaa loppumatkan sujumisesta ja budjetista. Luonnollisesti en ole mitään paikkalippuja hankkinut, joten istahdin sitten minäkin ICE:n eteiseen.

Lattialla istuttu matka meni silti aika mukavasti, pysähdyksiä oli harvakseltaan eikä paikkaa tarvinnut siksi vaihtaa. Oli tilaa oikaista jalkansa ja lattiassakin oli kokolattiamaton tapainen. Matka taittui parhaimmillaan 275 km/h, mutta enimmäkseen juna tyytyi ajamaan vain 160 km/h.

Berliinissä päätin taas hankkia edullisen hotellihuoneen jostakin ja tehdä jonkinlaisen suunnitelman parille seuraavalle päivälle. Tämä suunnitelmattomuus itsessään ei olisi ollut hankalaa, mutta tämä se vain tuntui aika epäkäytännölliseltä.

Maantaistakin kun kohtalainen osa meni vain tässä junassa istumisessa. Vaikka aika mukavaahan tämä se silti oli. Näytin reilikorttia konduktöörille, ja sillä oli tämäkin reissu kuitattu. Ihan hauskaa. Kameran piilotin yöllä reppuuni enkä jaksanut sitä sieltä päivän aikana kaivella.

Saksalaisen yhteiskunnan jämptiys ja toimivuus jaksavat aina ilahduttaa minua, kaikkialla on siistiä ja asiat ovat usein ihanan järjestelmällisiä ja täällä tuntuu turvalliselta. ICE-juna Frankfurtista Berliiniin kulki koko matkan ajallaan.

Aamun junavuoro oli kuitenkin hieman myöhässä perillä, ja jos nyt oikein osasin olemattomalla saksan taidollani tulkita, näytti Frankfurtiin saapuvista junista aika moni muukin olevan hieman myöhässä.

Perillä Berliinissä kiirehdin Potsdamer Platsin läheiseen kauppakeskukseen. Sieltä aikanaan lähtiessäni olin varannut hotellihuoneen, hintaa moiselle tuli 22 euroa, johon kuului myös aamiainen.

Tosin unohdin kirjoittaa hotellin tarkan osoitteen ylös, eikä mukana muutenkaan ollut karttaa, mutta ajattelin löytäväni paikalle ilmankin, sinne kun pääsi yhtä suurta katua, josta käännytään U-bahnin kohdalta toiselle kadulle ja muutaman korttelin päästä ollaan perillä. Suunnitelma toimi, ei nyt täydellisesti, mutta toimi kuitenkin. Loppumatkasta käännyin paria korttelia liian aikaisin jossakin päin Charlottenburgia.

Ajatukseni saksalaisen yhteiskunnan hienoudesta kokivat pienen kolauksen kun huomasin olevani huora & herska-alueella, joku setä piikitti itseään rappusella ja tiukkahameinen, jos sellaista minimaalisen kokoista kangaspalaa nyt tavataan hameeksi sanoa, kaupitteli itseään ohiajaville autoilijoille. Olisin pitänyt sitä vitsinä (osa ohiajajistakin nauroi, vaikka kauppaaja oli nuori ja nätti), mutta samaa tavaraa oli lähistöllä tyrkyllä muutoinkin varsin selkeästi.

Tätä ja ympäristöä tovin katseltuani päättelin olevani väärällä kadulla ja kävelin muutaman korttelin toiseen suuntaan. Siellä vaikutti olevan neljän U-metrolinjan asema kuten pitikin, mutta hotellia ei heti löytynyt. Metroaseman kierrettyäni kävelin hieman takasin päin, ja niinpä hotellikin osui kohdalle.

Hotel Aldea Novum Berlin Centrum Schönebergissä vaikutti aluksi fiiniltä, mutta huoneesta huomasi ettei sitä ihan äskettäin ole remontoitu. Käytävästä kuului myös jatkuvaa huoneesta toiseeseen ramppaamista ja kiljumista toisinaan. Vaikka ei toki kannata tuolla 22 euroa per yö-hinnalla paljoakaan valittaa.

Aldeaa Novum -hotellin huone Berliinissä.

Aikomuksena oli illalla piipahtaa vielä kaupungille ja syömään, mutta lopulta priorisoin nukkumisen tärkeimmäksi. En ymmärrä miksi pitäisi tulla väsyneenä pyörimään Eurooppaan, väsyneenä ja tympääntyneenä kun usein mikään ei ole kovinkaan hauskaa.

Sunnuntai: Gdansk - Szczecin - Berliini

2011-03-20T23:21:00.003+02:00

Edellinen päivä

Sunnuntaina matkanteko näytti jo mukavammalta. Oli kaunis, aurinkoinen aamu, mukavan hotelliaamupalan jälkeen lähdin kävellen kohti Gdanskin keskustaa. Ja olisihan sieltä tännekin päin päässyt kävellen isoa, suoraa katuakin joka oli kulki muutaman korttelin illalla kulkemieni pusikkoreittien alapuolella.

En ole kylttihuumorin suurin ystävä, mutta tässä raitiovaunu on saapumassa pysäkille nimeltä Paska.

Kun matkan varrella katseli rapistuneita ja vähän nuhjaantuneita paikkoja alkoi hetkittäin tuntua, että kaipaa takaisin pitemmälle kehittyneempään länsimaahan. Gdanskin keskustassa menin käymään oikein länsimaisessa, uudessa kauppakeskuksessa, jossa taas aloin miettiä, että tällaisten massameininkien takiahan niissä länsi-länsimaissa alkaa helposti kyllästyttää. Hinnatkin olivat aika läntisellä tasolla, paitsi ruoka on edelleen halpaa.

Tällä kertaa Gdanskin rautatieasemalla ei tarvinnut palloilla tuntikaupalla, vaan kävelin miltei suoraan junaan. Paikkakin löytyi helpohkosti EU-rahalla uusitusta avo-osastollisesta vaunusta.

Puolalaisten konduktöörien oli tietysti pakko lätkäistä leima interrail-lippuun, samalla matkalla sen leimasi oikein kaksi konduktööriä. Molemmat olivat muuten naisia, olen olettanut että konduktöörit olisivat useammin miehiä.

Kun olin pari-kolme tuntia paikallani istunut, totesin että jos tästä reissusta ei mitään muuta iloa ole niin ainakin istumalihakset kehittyvät. Loppumatkasta ei ollut oikein tilaa kääntyillä, kun vieressäkin istuttiin. Maisemat olivat jatkuvasti aika rapistuneita, oli romahtaneita talonröttelöitä, rojua ja roskaa. Tosin tuulivoimaloitakin oli paikoin melkoisesti.

Juna saapui aikanaan Szczeciniin, jossa en ymmärtänyt, missä asemarakennus oikein on. Niinpä hyppäsin Szczecinistä suoraan DB:n paikallisjunaan (dieselillä kulkeva kaksivaunuinen, kumma ettei Suomessa ole tällaisia, näppärältä vaikutti). Huomasin muuten myöhemmin, että nämä DB:n Szczecinin paikallisjunatkin näkyvät Berliinin nopean joukkoliikenteen kartassa (tosin tämä ei, koska tämä ei mene suoraan Berliiniin, mutta hauskaa että naapurimaahan voi matkustaa lähijunalla).

Szczecinin asemalla, oikealla Gdanskista saapunut juna.

Muutoinkin huomasi rautatieyhtiön vaihtuneen: junan ystävällinen konduktööritäti ei osannut juurikaan englantia enkä itse puhu saksaa. Konduktööri kuitenkin ymmärsi, mihin olen menossa, ja palasi hetken päästä näyttämään kommunikaattoristaan Pasewalkista lähtevät junat ja toisti lähtöraidetta sen verran monta kertaa, että varmasti tajusin mitä kaksi on saksaksi.

Juna lähti köröttelemään Szczecinistä lähes tyhjillään, eikä ainakaan ennen Pasewalkia juuri matkustajia kyytiin noussut. Pasewakissa oli luonnollisesti jopa paremmat opasteet kuin suomalaisilla rautatieasemilla ja lähtöraiteen löytäminen aivan lasten leikkiä. Loppumatkan Regional Expressissä oli hieman täydempää.

Berliinin päärautatieasemalta ei paljoakaan ilmaisia wlan-yhteyksiä löytynyt, yksi sentään suostui yhteistyöhön. Aloin kylmällä asemalla yhteyksien kanssa tuskaillessa epäillä tämän koko reissun järkevyyttä. Onneksi en lähtenyt matkaan millään odotuksilla. Tai lähinnä odotuksenakin oli, ettei helppoa ole, ainakaan jos halvalla haluaa matkustaa.

Berliinin päärautatieasema yöllä.

Päivän matkat:

13:40 Gdansk Glowny TLK 18105
18:42 Szczecin Glowny

18:51 Szczecin RE 5364
19:37 Pasewalk (heti Pasewalk Ostin jälkeen)

19:44 Paselwalk RE 18319 raiteelta 2
21.26 Berlin Hbf (tief)

Seuraava päivä: Frankfurt - Berliini, hotelli Berliinissä

Matkablogi kuukauden Interrail-matkasta

2011-03-20T10:15:00.000+02:00

Tämän blogin luonne muuttuu nyt kuukaudeksi hieman erilaiseksi: lähdin nimittäin eilen lauantaina kuukauden Interrail-matkalle! Tarkoitus oli kirjoittaa tästäkin asiasta hieman aiemmin, mutta lähtö oli varsin kiireinen ja kaoottinen, kuten koko viime viikko. Tämä blogi muuttuu siis nyt kuukauden mittaiseksi matkapäiväkirjaksi.

Mietin aiemmin, olisiko reilimatkalle pitänyt avata kokonaan uusi blogi, mutta totesin että onhan näitä blogeja jo ihan riittävästi yhdelle ihmiselle. Kokoan kuukauden yhteen jollakin sisällysluettelotyyppisellä merkinnällä aikanaan.

Matkasuunnitelmaa en voi etukäteen esitellä, koska sellaista ei ole. Aioin reissata enemmän Itä-Euroopassa, mutta tätä ajatusta muutin kun otin kannettavan mukaan ja joudun etsiskelemään usein lähiverkkoyhteyksiä. Länsi tuntuu tässä mielessä toimivammalta ja vähän turvallisemmalta.

Mitään en ole varannut etukäteen, paitsi eilisen menolennon. Luulen että tämä varsin hiljaisen matkustusajankohdan ansiosta esimerkiksi hotellihuoneita saa helposti viime hetkelläkin. Lisäksi aion todennäköisesti käydä parin viikon päästä Suomessa, koska mukanani on hyvin vähän vaihtovaatteita. Matkatavaraa ylipäänsä on vain normaali repullinen, en omista rinkkaa, en (ainakaan vielä) ymmärrä, miksi haluaisin omistaa sellaisen ja olen aika varma, että se rikkoisi selkäni varsin nopeasti.

Ikkunapaikalla-blogia voi seurata nyt myös Facebook-sivun kautta. Sinne tulee pääasiassa vain ilmoituksia blogin merkinnöistä, ja ehkä myös samoja uutislinkkejä joita jaan blogin Twitter-tilillä.

Lauantai: Wizzairin lento Turku - Gdansk & Hotelli Gdanskissa

2011-03-20T00:07:00.006+02:00

Tämä matkallelähtö on ollut melkoista ei näin -touhua. Perjantai-iltana viihdyin tupaantuliaisissa ja Klubilla, ja lauantaina aamulla olin aikalailla väsähtänyt. Pakkasin tunnissa tavarat toivoen parasta.

Tampere oli peittynyt uuteen lumeen ja kadut olivat liukkaita. Huomasin sen kun juoksin linja-autoaseman pihalla ja meinasin kahdesti lentää selälleni. Aloin vakaasti miettiä, pitäisikö lykätä lähtöä myöhemmäksi, tai lähteä ylipäänsä yhtään mihikään. Väsytti.

Tampereen taaksejäävät maisemat

Bussimatka Tampereelta Turkuun oli uneliaan leppoisa, Satakunnan Liikenteen vuorossa oli vain vähän matkustajia. Turussa lentokentälle vievä bussikin löytyi ongelmitta.

Lentoasemalla aloin taas miettiä, miksi piti oikeasti lähteä minnekään. Mikään pakko ei olisi ollut, ja voisin onnellisesti nyt nukkua vaikka iltapäivätorkkuja kotona. Sen sijaan jonotin parakkimaisessa rakennuksessa enemmän tai vähemmän kovaäänisten suomalaisten juoppoturistien tai puolalaisten työmiesten keskellä pääsyä turvatarkastukseen. Lentoaseman kakkosterminaali oli vähintään yhtä ankea hökötys kuin Tampereen halpalentoterminaali.

Lentokoneen noustessa ilmaan aloin olla jo ajatella reissaamista vähän iloisemmalla mielellä. Eihän kaikilla ole tällaista mahdollisuutta, ja kuitenkin kaduttaisi, jos en olisikaan lähtenyt.

Wizzairin lento Turusta Puolaan oli oikein tavanomainen halpalento: ei mitään kummoista sanottavaa. Henkilökunta puhui puolaa todella nopeasti ja suomalaiset juoppoturistit jaksoivat möykätä myös koneessa, vaikkeivat kovin häiritsevästi. Kone laskeutui Gdanskiin oikein tasaisesti, mikä sai suomalaiset nostattamaan kunnon aplodeita. Gnaah.

Wizzairin Airbus Puolan Gdanskissa.

Lueskelin netistä ennen matkaa, että Gdanskin lentokentällä pitäisi toimia wlan-yhteys, mutta sen aanut sitä pelittämään. Vaihdoin kentällä valuuttaa, minkä taisin tehdä tarpeettoman kalliilla.

Kentällä päätin myös etsiä yöksi hotellihuoneen: väsytti eikä yhtään huvittanut odotella kentällä 22:30 asti, jolloin lähtisin viimeisellä bussilla keskustaan ja odottelisin rautatieasemalla yöjunaa noin tunnin, eikä nettiyhteys tietysti toimisi kunnolla kummassakaan.

Etsin Booking.comin kautta edullista hotellia, ja Villa Akme vaikutti sopivalta. Yhden hengen huoneelle se tarjosi 105 zlotyn hintaa, eli arviolta noin 25 euroa. Lähdin jo ennen kahdeksaa linjan 210 bussilla lentoasemalta Gdanskin keskustaan. Bussimatka kustansi huikeat 4 zlotya, eli noin euron.

Katsoin hotellin olevan aika helpon kävelymatkan päässä, pari risteystä ja isojen katujen vartta vain eteenpäin. Tämä sujuikin aluksi, mutta kun olin tovin kävellyt Aleja Armii Krajojewia, ei vieressä enää mennytkään jalkakäytävää vaan se poikkesi tien vierelle ja lopulta siirtyi kokonaan toiselle kadulle. Jatkoin sitkeästi tien seuraamista, minkä seurauksena päädyin valaiemattomalle sivukujalle ja edelleen pimeälle hiekkatielle, jonka varrella oli teollisuushökkeleitä.

Tässä vaiheessa kysyin taas itseltäni että minkä takia tännekin piti tunkea, ja ottaa vielä mukaansa tukku rahaa ja tavaraa parin tonnin edestä. Vaikka tosin tiedänkin, että on äärimmäisen epätodennäköistä että nytkään mitään ikävää tapahtuisi. Eikä tietysti tapahtunutkaan, pelkkiä koiranulkoiluttajia siellä liikkui.

Aloin kuitenkin tuskastua, koska tien varrelle ei ilmaantunut jalkakäytävää millään ja aloin epäillä käveleväni hotellista ohi, joten otin navigaattorin avuksi, maksoi mitä maksoi. Se ohjasikin sitten noin 800 metrin päähän oikeastaan aika idyllistä sivukujaa pitkin, maisemat kaupunkiin olivat hienot. En tosin jäänyt niitä paljoakaan ihmettelemään silti.

Hotellikin löytyi lopulta, ystävällinen nuori nainen osasi hyvin englantia ja kaikki oli kivasti ok. Huonekin oli uusittu, siisti ja mukava, ja CNN näkyi.

Pohdin vieä illalla, että voikohan Gdanskin vesijohtovettä juoda. Googletin, ja vastakset olivat aika ristiriitaisia: voi juoda, mutta ei kuitenkaan ole tapana ja kannattaa ostaa pullovettä. Vaikka turhaan sinänsä googletin, muutakaan juotavaa ei ollut eikä huvittanut lähteä mihinkään. Ainakaan Gdanskin vesijohtoveden juomisella ei mitään vaikutuksia tuntunut olevan.

Hotelli Villa Akme oli oikein mainio, mukavalla paikalla korkealla mäellä. Huone oli hiljainen, vaikka toiselta puolelta kulkee raitiolinja ja mainittu Alej Armii Krajojew. Tosin huoneesta ei ollut näköalaa, mutta se taisikin olla hotellin ainoa näköalaton huone. Tämä lienee ymmärrettävää kun varaa viimeisenä iltana. Henkilökunta oli oikein ystävällistä ja aamiainen kattava, voin suositella.

Junien täsmällisyys ennätyshuonoa

2011-03-16T21:46:00.004+02:00

VR:n uuden vihreän värityksen saanut Pendolino lähdössä Helsingistä helmikuun lopulla, ajallaan jopa.

Junat kulkivat helmikuussa jopa ennätysmäisesti myöhässä. Liikenneviraston tilastojen mukaan helmikuussa aikataulun mukaan pääteasemalle saapui vain 55,7 prosenttia kaukojunista.

Uutinen junien myöhästely ei ole, mutta noin suureen myöhästymisprosenttiin ei ole ainakaan kuluneen vuoden aikana päästy. Toisaalta nyt tänä vuonna hiihtolomalaisten yöjunat kulkivat ainakin kohtuullisesti ajallaan, kun viime vuonna ne lähtivät Helsingistä useita tunteja myöhässä, osa vasta aamuyöllä.

Omakohtaiset myöhästymiskokemukseni ovat olleet aika vähäisiä. Viime viikon maanantaina sain kuitenkin todistaa VR:n toimintaa, joka on saanut matkustajat luultavasti eniten suuttumaan. Tätä on lähtöaikojen muuttaminen, varsinkin sen jälkeen kun juna on jo kuulutettu lähtemään ja matkustajat kiirehtineet laiturille kylmään odottamaan.

Olin lähdössä Tampereelta Pieksämäen kautta Mikkeliin. Pendolinon piti lähteä Tampereelta kohti Jyväskylää, Pieksämäkeä ja Kuopiota kello 18.05. Kaikki muut kuuden aikaan lähtevät junat olivat hieman myöhässä, joten pidin hyvin epätodennäköisenä että tämäkään lähtisi ajallaan, varsinkin kun Helsingistä ensin saapuva IC55 oli myöhässä sekin.

Kuitenkin, kello 18:02 Pendolino Kuopioon kuulutettiin lähteväksi, joten kiirehdin laiturille. Siellä ei näkynyt junaa missään. Muutamaa minuuttia myöhemmin kuulutettiinkin junalle uusi lähtöaika vajaan kymmenen minuutin päähän. Lähtöaika lähestyi, ja juna kuulutettiin saapuvaksi ja lähteväksi. Junaa ei näkynyt missään. Hetken päästä tulikin taas kuulutus: lähtöaika on muuttunut, arvioitu lähtöaika on...

Tässä vaiheessa alkoi odottelijoista jo kuulua tuskastuneita huokauksia. Kolmannella kuulutuksella juna lopulta saapui. Tällaisesta vekslaamisesta olisi varsin toivottavaa päästä eroon. VR ei tosin suoranaisesti ole tästä vastuussakaan, vaan laitureiden ja asemien kuulutuksista vastaa liikennevirasto.

Sama lähtöaikavetkutus tehtiin myös IC55:n kanssa: lähtöaika oli kello 18:12. Sen jälkeen aika siirtyi 18:22 ja 18:32, ja ainakin pariin otteeseen juna ehdittiin kuuluttaa saapumaan ja lähtemään.

Itse junamatka Tampereelta Pieksämäelle sujuikin mukavasti. Minulle myöhästymisestä oli jopa se hyöty, ettei Pieksämäen asemalla tarvinnut odotella seuraavaa junaa kuin kymmenisen minuuttia.

Loppumatka Pieksämäeltä Mikkeliin oli omalla tavallaan mielenkiintoinen: iltayhdeksältä lähteneesee pikajunaan nousi Pieksämäeltä lisäkseni kolme matkustaja. Jokaiselle oli oma vaunu. Mikkelin jälkeen junaan jäi joko yksi matkustaja tai sitten ei ketään. Tosin kyseisen vuoron eräs tarkoitus onkin siirtää pikajunarunko Kouvolaan aamun junavuoroa varten.

Pendolinot rikki joukolla, kolme vuoroa peruttu

2011-02-10T00:12:00.007+02:00

Pendolino S59 Helsingistä Ouluun Tampereella huhtikuussa 2010.

Pendolinot ovat tänään päättäneet rikkoutua oikein joukolla. VR:n liikennetiedotteet kertovat tällä hetkellä, että torstaiaamuna peräti kolme Pendolinovuoroa on kokonaan peruttu. Toisin sanoen, ainakin kolme Pendolinoa on tällä hetkellä rikkoutunut.

PÄIVITYS: Nyt VR:n liikennetiedotteissa sanotaankin seuraavaa: Kokkolasta klo 5.22 Helsinkiin lähtevä Pendolino-juna (S 42) on peruttu Kokkola-Seinäjoki.
Jyväskylästä klo 5.30 Helsinkiin lähtevä Pendolino-juna (S 80) on peruttu. Toisin sanoen alempi valittelu Seinäjoen vuorojen perumisesta ei pidäkään paikkaansa. Laitoin nuo kappaleet sulkuihin.

( Perutut vuorot ovat Pendolino S40 Seinäjoelta klo 5.50, S42 klo 5.22 Kokkolasta ja S80 klo 5.30 Jyväskylästä Helsinkiin. Varsinkin Seinäjoen asemalta ja Parkanosta aamulla lähteville tilanne on ikävä, koska kaksi peräkkäistä vuoroa Tampereelle ja Helsinkiin on peruttu. Myös Tampereen ja Helsingin välillä voi olla pulaa istumapaikoista, kun molemmat aamuseitsemän Pendolinot Helsinkiin on peruttu. )

( Seinäjoelta pääsee huomisaamuna Helsinkiin vasta 7.38 lähtevällä IC44-junalla Vaasa-Helsinki, perillä Helsingissä 10.52 (jos on ajallaan). Ensimmäiseen Pendolinoon lähtijät ovat noin 2,5 tuntia myöhässä perillä. Surkeaa on, ettei VR ole järjestänyt korvaavaa kalustoa Kokkolaan tai Seinäjoelle, siihen kun olisi ollut aikaa koko ilta. Seinäjolle ja Kokkolaan jäävät Pendolinoyksiköt kun lähtevät Helsingistä klo 15.30 ja 18.30. Noina aikoina on jo tiedetty, että Seinäjoelle tai Kokkolaan ei ehkä saada Pendolinoa lähtemään aamun vuorolle. )

( Kun peruuntumiset on jo tuohon aikaan tiedetty, ei varmaan olisi ollut mitenkään mahdotonta laittaa esimerkiksi Helsingistä 19.19 Tampereelle lähtevään lähijunaan yhtä ylimääräistä Sm4-junayksikköä, jonka olisi voinut siirtää Tampereelta Seinäjoelle tai Kokkolaan illalla. Olisivat matkustajat päässeet aamulla ainakin matkaan. )

Pendolinot vaikeuksissa alkuviikolla

Iltapäivällä Pendolino S76 Kuopio-Helsinki hajosi Kuopion ja Pieksämäen välille. Juna seisoi radalla ilmeisesti yli kolme tuntia, eivätkä edes sähköt toimineet. Tämä Pendolinoissa on surkeinta: hajotessaan ne joskus hyytyvät täydellisesti, eikä niitä saada edes helposti siirrettyä.

Tuonkin vuoron takana olisi tullut pikajuna, johon matkustajat olisivat voineet siirtyä, tai pikajuna olisi voinut työntää rikkoutuneen Pendolinon pois edestä. Tämä ei kuitenkaan taida teknisesti olla mahdollista. Nyt takana tullut pikajunakin jäi kolme tuntia myöhään. Uutisen mukaan radan sähköt eivät ole olleet poikki, mutta silti Pendolino on ollut täysin pimeänä. Vaikuttaa alkeelliselta, ettei edes junan sähköjä saada toimimaan, vaikka matkanteko pysähtyisi.

Maanantaiaamuna peruttiin kaksi Pendolinovuoroa. Nämä olivat Pieksämäeltä klo 5.30 Tampereen kautta Helsinkiin lähtevä Pendolino S82 ja Kuopiosta klo 5.55 Pieksämäen ja Tampereen kautta Helsinkiin kulkeva S84. Ylen mukaan molempien junien käsijarrut olivat jäässä, jonka takia junia ei saatu liikkeelle. Kalusto-ongelmaa ajatellen sentään lohdullista, että käsijarrut saatiin edes aamun aikana sulatettua, ja muutama tunti lähtöajan jälkeen junat saatiin siirrettyä tyhjinä Helsinkin.

Lentoliikenteen tulevaisuus: biopolttoaineet ja ilmalaivat

2011-02-08T22:56:00.005+02:00

Katsoin äsken Ylen Areenasta ohjelman ekoliikenteestä. Kuvailunsa mukaan "Matkustajamäärät kasvavat ja tavarakuljetukset lisääntyvät. Kuusiosaisessa sarjassa selvitetään, millaisia kysymyksiä liikennesuunnittelijat joutuvat ratkomaan ympäristöhaittojen vähentämiseksi."

Tässä jaksossa perehdyttiin lentoliikenteen tulevaisuuteen ja ympäristöongelmiin. Ohjelma näkyy enää muutaman päivän, joten kirjoitin samalla ylös muutamia kiinnostavia yksityiskohtia. Vaikka kai tämäkin tulee joskus taas uusintana. Yksityiskohtia ohjelmasta:

- tällä hetkellä peräti 95 prosenttia maailman liikenteestä kulkee öljyllä.

- Lentoliikenne päästää kasvihuonekaasuja korkealle ilmakehään, ja tämän osuudesta ilmastonmuutokseen on vaihtelevia arvioita. Lentoliikenteen osuus globaalista ilmasto-ongelmasta on nyt 4-9 prosenttia, ja osuus kasvaa vauhdikkaasti.

- Itä-Euroopan maissa lentoliikenne kasvaa jopa 25 prosenttia vuodessa.

- Polttoainekulut muodostavat 30-50 prosenttia lentoyhtiöiden toimintamenoista. Se kannustaa vähentämään polttoaineen kulutusta.

- Komposiittirakenteinen Boeing 787 Dreamliner vähentää polttoaineen kulutusta noin 20 prosenttia vanhoihin koneisiin verrattuna. Kone on kevyempi joten pienemmät moottorit riittävät.

- Lentokoneiden vauhdin pieni hidastaminen on alalla tabu. Lentoyhtiöt haluavat koneiden liikkuvan mahdollisimman nopeasti. Kuitenkin 10 prosentin hidastus vauhdissa merkitsisi 20 prosenttia alhaisempaa kulutusta. Purjelentokone on ääriesimerkki, sehän ei käytä polttoainetta ollenkaan.

- Nykyisen solmulentokenttien sijaan kannattaisi suosia suoria lentoja.

- Lentoliikenteen hinnat ovat keinotekoisen halpoja, koska polttoaine on verovapaata.

- Amyris Biotechnologies -yhtiö on kehittänyt malarialääkettä, jonka ohessa yhtiö kehittää hiilivetypohjaista biopolttoainetta lentokoneille. Etanolissa on noin 27-30 prosenttia vähemmän energiaa kuin bensassa. Siksi yhtiö kehittää hiilivetyihin perustuvaa polttoainetta alkoholipohjaisten sijaan.

- Biopolttoaineiden määrällisissä tavoitteissa on se ongelma, että ne houkuttelevat tuottamaan mahdollisimman paljon halpaa polttoainetta, eikä se ole aina ympäristön kannalta hyvä vaihtoehto.

- Ilmalaivat saattavat tulla takaisin! Niiden päästät ovat todella merkittävästi lentokoneita pienempiä, jopa vain viidenneksen tai kymmenesosan lentokoneiden päästöistä. Ilmalaivojen kehitys loppui taannoin 1937 Hindenburgin onnettomuuteen. Nykyiset ilmalaivat täytetään heliumilla, joka ei pala.

Skykitten-ilmalaiva on mielenkiintoinen. Siinä on esimerkiksi laskeutumista varten ilmatyynyt pohjassa, jolloin se voi laskeutua minne tahansa. Alus nousee ja laskeutuu pystysuoraan, joten se voisi laskeutua esimerkiksi tehtaan takapihalle. Matka taittuu kuitenkin hitaammin kuin perinteisillä lentokoneilla.

Hamina-Helsinki: pikavuorot ajavat jonossa

2011-01-28T22:19:00.000+02:00

Savonlinjan pikavuoro Helsingissä.

Hamina-Helsinki -välillä on menossa mielenkiintoinen joukkoliikenteellinen typeryys, josta kirjoitetaan Joukkoliikennefoorumilla.

Kun välillä aiemmin liikennöinyt Hostikka Charter lopetti vuoronsa ja toimintansa muutenkin, saivat muut hakea lupaa liikennöidä Hostikan ajamia vuoroja. Vuoroista olivat kiinnostuneet Vuorelan Liikenne, Pohjolan Liikenne ja Savonlinja-yhtiöiden Etelä-Suomen Linjaliikenne.

Liikennelupien jakaja ei ilmeisesti osannut päättää, kenelle vuorot pitäisi myöntää. Niinpä luvat myönnettiin kaikille. Tämän seurauksena Haminasta lähtee kohti Helsinkiä kahdesti päivässä täsmälleen samaan aikaan kaksi kilpailevien yhtiöiden pikavuorobussia, ja sama Helsingistä Haminaan päin.

Tämä järjestelyhän on käytännössä aivan järjetön, koska matkustajia ei tuolla välillä kuitenkaan ole tarpeeksi molemmille. Ilmeisesti Pohjolan Liikenne ja Etelä-Suomen Linjaliikenne ajavat samanaikaisia pikavuoroja vain tehdäkseen kiusaa ja aiheuttaakseen tappiota pienemmälle Vuorelalle, jolla ei ole muita pikavuoroja Hamina-Helsinki -välillä.

Kaikki mainitut liikennöitsijät mainostavat sivuillaan noita Hamina-Helsinki -vuoroja. Pohjolan Liikenteen pikavuoro lähtee Haminasta Helsinkiin kello 7:50, samaan aikaan kuin Vuorelan Liikenteen vuorokin. Sama toistuu kello 11:20, jolloin Helsinkiin lähtee Vuorelan Liikenteen kanssa Etelä-Suomen Linjaliikenteen ajama pikavuoro. Helsinki-Hamina -suunnassa päällekkäiset vuorot lähtevät Helsingistä kello 13:00 ja 16:00.

Jostain syystä vuoroja ei löydy lainkaan Matkahuollon aikatauluhausta. Keskustelun mukaan niissä ei saa kuljettaa rahtiakaan.

Vuorelan Liikenne on ainoa, jonka vuorot tulevat Haminaan kauempaa. Aamun ensimmäiselle vuorolle on vaihtoyhteys Virojoelta, 11:20 lähtevä Vuorelan pikavuoro ajaa reittiä Miehikkälä (10:00) - Virojoki (10:20) - Hamina - Helsinki. Tätä vuoroakaan ei näy Matkahuollon haussa lainkaan, vaan sen mukaan jopa Virojoki-Hamina -välillä vuorot kulkevat kello 9:05 ja seuraava vasta 11:30.

Myös Helsinki-Hamina -suunnassa vain Vuorelan Liikenteen vuorot jatkavat Haminasta eteenpäin. Helsingistä 16:00 lähtevä vuoro on Haminassa kello 18:10, aivan kuten Pohjolan Liikenteen pikavuorokin. Vuorelan ajama pikavuoro jatkaa vielä reittiä Hamina-Virojoki-Miehikkälä-Pitkäkoski. Helsinki-Miehikkälä -välillä ei arkisin liikennöi muita suoria vuoroja. Tosin tämäkään vuoro ei Matkahuollon haussa näy. Helsinki-Pitkäkoski -välillä ei muita suoria vuoroja kulje lainkaan.

Tämä omituinen järjestely jatkuu aikataulujen mukaan ainakin kesäkuuhun saakka. Ehkä silloin nähdään, kuka lopettaa typeryyden ensimmäisenä.

Junien myöhästyminen: VR:n selvitys ei tuonut uutta tietoa

2011-01-07T14:01:00.001+02:00

VR ja Liikennevirasto vastasivat aamupäivällä liikenneministeri Anu Vehviläisen vaatimaan selvitykseen. Vastaukset olivat melko vaisuja: VR toisti pääasiassa samat asiat kuin aiemmin. Liikennevirasto hyödynsi tilaisuuden ja kritisoi radanpidon huonoa rahoitustasoa, mikä onkin aivan totta.

VR valitteli sääolojen epätavanomaisuutta ja totesi, että Helsingin ratapihan ahtauden vuoksi junien myöhästymiset ketjuuntuvat. Ongelma pahenee, kun useampi myöhässä oleva juna saapuu Helsinkiin samanaikaisesti. VR vaati ratkaisuksi Pisara-rataa ja asetinlaitteen uusimista. Lisäksi ruuhka-aikojen liikenteen karsimista on pohdittava jo etukäteen. VR valitteli myös kalustossa olleita vikoja ja toivoi, että pääkaupunkiseudun lähiliikennekalustoa uusittaisiin nopeammalla aikataululla. Uusien junien hankinnasta vastaa Pääkaupunkiseudun Junakalusto oy.

Ennustin aamupäivällä ennen yhtätoista selvityksen sisältöä, ja ennustukseni osui aika hyvin kohdalleen. Pieleen meni arvaus, jossa VR valittaisi yksiraiteisen rataverkon aiheuttavan myöhästymisten ketjuuntumista. Sitäkään en arvannut, että VR syytti kuitenkin poikkeuksillisia sääoloja, vaikka Vehviläinen oli etukäteen kieltänyt. Ohjausvaunuista, aikatauluista tai kalustokierroista ei pukahdettu mitään. Näistä puhuminen voisi vaarantaa oikeutusta vaatia rahaa Pisara-radalle.

No, nytpä voin ennustaa, että ministeri sanoo olevansa tyytymätön selvitykseen ja vaatii parempaa varautumista talviolosuhteisiin. Helsingin Pisara-radasta pohjoiskarjalainen kepuministeri ei sano mitään, tai jos sanoo, niin jotain negatiivista. Vehviläisellä tuskin on pokkaa kritisoida hallitustovereitaan huonosta rataverkon rahoitustasosta, koska kritiikki kääntyy osin omaan nilkkaan. Suomessa epäonnistumisen myöntäminen ei kuulu poliittiseen kulttuuriin.

- Liikennevirasto: selvitys raideliikenteen ongelmista
- VR: Selvitys raideliikenteen talviongelmista marras-joulukuussa 2010
- VR:n ja viraston vastaus pdf-tiedostona
- HS: Junaliikenteen ongelmien syynä riittämätön rahoitus
- YLE: Vanhentuneet laitteet ja vähät rahat selittävät talvikaaosta.

Liikenneministeri Vehviläinen vaati selvitystä - kohta VR vastaa

2011-01-07T10:23:00.008+02:00

Vanhempi lähijuna Riihimäellä aatonaaton aamupäivällä 2010. Odottelin lähijunaa Riihimäeltä Lahteen, puolisen tuntia myöhässä.

VR ja Liikennevirasto antavat tänään yhdeltätoista selvityksen liikenneministeri Anu Vehviläiselle junien myöhästelystä ja matkustajapalvelun laadusta poikkeustilanteissa (junien myöhästymiset ja peruutukset, ja kuinka VR aikoo korjata asian).

Vehviläisen selvityspyynnöstä huomaa, että vaalivuosi on alkanut. Tiedotusvälineet nielaisivat Vehviläisen tiedotesyötin ei vain koukkuineen vaan varsineen kaikkineen. Onhan se oikein uutisen paikka, kun junaliikenteestä vastuussa oleva ministeri oikein tiedotteessaan toteaa, että ongelmia on ollut (ihanko totta, ei kai nyt sentään?) ja haluaa, että ongelmat selvitetään (siis että ihan selvitetään, kuka olis keksiny tehdä samoin?!).

No leikki leikkinä: tokihan ministeri saa vaatia selvityksiä, varsinkin alaisuudessaan olevalta Liikennevirastolta. En vain usko, että hetkisen kuluttua julkaistava selvitys antaa juuri mitään uutta tietoa mihinkään.

Kun tässä on vielä hetki aikaa arvata, veikkaan VR:n kertovan selvityksessään ainakin seuraavaa: Helsingin ratapiha on ruuhkainen, ja asian korjaamiseksi olisi rakennettava Pisara-rata Helsingin alle ja ostettava uusi asetinlaite ratapihalle. Kaluston kanssa on paikoin ollut ongelmia, jotka varsinkin yksiraiteisella (ja toisaalta myös ruuhkaisella pääradalla) heijastuvat nopeasti muuhun liikenteeseen, kuten myös Helsingissä olevat ongelmat. VR kertoo parantaneensa tiedotusta, mutta lupaa parantaa sitä edelleen yhteystyössä Liikenneviraston kanssa.

VR kehuu uutta glykolilaitettaan ja muistuttaa kaikista toimistaan, joita se on junien sujuvuuden lisäämiseksi tehnyt. VR:llä olisi mahdollisuus kertoa myös tilaamistaan ohjausvaunuista, jotka helpottavat liikenteen sujuvuutta Helsingissä. En tosin usko, että tästä mainitaan, koska silloin joku voisi kysyä että miksei niitä otettu käyttöön jo vuosia sitten. VR ei kyseenalaista aikataulujensa tiukkuutta tai kaluston kierron järkevyyttä poikkeustilanteissa. VR ei myöskään suuremmin hauku Liikennevirastoa, koska se nyt vain ei ole ollut tapana. Tämä johtunee ainakin siitä, ettei välejä Liikennevirastoon haluta pilata.

Kohta saa nähdä, missä määrin tämä ennustus meni oikein. Niin ja etukäteen Vehviläinen on ilmoittanut, että talvikeli ja vanha kalusto eivät käy selityksiksi.

Tänään aamulla kaukojunien liikenne näyttää sujuneen kohtalaisen hyvin. Olisi kiinnostavaa tehdä jonain päivänä pientä analyysiä siitä, mistä syistä minkäkin junavuoron myöhästyminen johtuu ja mikä siihen voisi auttaa. Ajattelin oikeastaan tehdä sen jo tänään, mutta tämä aamu ei sopinutkaan kun pahempia myöhästymisiä ei näytä nyt olevan. Tilanne ehtii toki vielä päivän aikana muuttua. Tosin ennusteiden mukaan lämpötila Helsingissä on tänään lähellä nollaa, joten vaikka päivällä sataisikin reippaasti lunta, jaksavat vaihteet todennäköisesti sulattaa lumet ongelmitta.

Uutisia Vehviläisen selvityspyyntötiedotteesta:
- IS: Ministeriltä tyly tiedote.
- YLE: Liikenneministeri vaatii selvitystä junien myöhästelystä.
- HS: Liikenneministeri vaatii VR:ltä selvitystä junaliikenteen ongelmista.
- VR kertoo tiedotteessaan juniin glykolia suihkuttavasta laitteesta (4.1.2011).

Iltapäivällä:

Junien myöhästyminen: VR:n selvitys ei tuonut uutta tietoa

Intercity-juniin lähiverkkoyhteys

2011-01-03T13:44:00.002+02:00

VR kertoo tänään tiedotteessaan laajentavansa junien langattomia nettiyhteyksiä myös Intercity-juniin. Tähän asti langatonta nettiyhteyttä on voinut käyttää Pendolinoissa, ja näköjään myös Rovaniemen yöjunaparin uusissa makuuvaunuissa.

Verkkoa laajennetaan vähitellen yksittäisiin IC-vaunuihin, jotka merkataan yhteydestä kertovalla tarralla. Kaikissa IC-vaunuissa VR:n junaverkko ei siis heti ala toimia.

Tiedotteesta ei ilmene, voiko IC-junamatkalle varata paikan vaunusta, jossa on lähiverkkoyhteys. Arvelen tosin ettei voi, koska silloin yksittäiset, lähiverkotetut vaunut olisi aina saatava kulkemaan tiettyihin junavuoroihin, mikä taas hankaloittaisi vaunujen kiertoa. Toistaiseksi on siis tuurista kiinni, voiko IC-junamatkalla käyttää VR:n lähiverkkoyhteyttä. Verkon laajentaminen on tietysti hyvää palvelua, ja jossain vaiheessa verkko kattanee kaikki IC-junien vaunut.

VR toteaa tiedotteessaan, että "VR:n saaman palautteen mukaan nettiyhteys toimii junissa pääosin moitteettomasti, vaikka välillä yhteys on hidas tai katkonainen. VR tekee operaattoreiden kanssa yhteistyötä verkkoyhteyden laadun parantamiseksi".

Omat kokemukseni junien nettiyhteyksistä ovat olleet varsin vaihtelevia. Kirjoitin kokonaan toisen merkinnän kokemuksista Pendolinon wlan-yhteyksien toiminnasta.

Muutamat isommat mediat ovat julkaisseet tuon VR:n lähettämän tiedotteen nettiyhteyksistä, mm. HS ja YLE.

Nettiyhteys junassa - toimiiko VR:n wlan-yhteys?

2011-01-03T13:28:00.004+02:00

Olen syksyn ja talven aikana kokeillut muutaman kerran VR:n tarjoamaa nettiyhteyttä Pendolinoissa.

Kokemukset ovat olleet hyvin vaihtelevia. Toisinaan nettiyhteys toimii oikein hyvin, mutta muutamalla matkalla se ei ole toiminut lainkaan. Toisin sanoen, jos on luottanut siihen, että matkalla voisi katsoa tietoja netistä, on saanut pettyä pahemman kerran, ellei käytössä ole omaa nettiyhteyttä esim. mobiililaajakaistan kautta.

Viimeksi käytin yhteyttä muutama viikko sitten Pendolinomatkalla Pieksämäeltä Tampereelle. Silloin netti toimi moitteettomasti koko matkan, poislukien tosin tunnelit ja muutamat katkot syrjäisemmillä paikoilla. Oli maanantai-ilta ja junassa oli melko vähän matkustajia.

Aiemmin syksyllä testasin Pendolinojen lähiverkkoyhteyksiä kahdella junamatkalla. Yhteys on ollut käytössä koko junassa keväästä alkaen, kun aiemmin wlan-yhteys löytyi vain bisnesluokasta.

Elokuussa tehtyjen kahden testimatkan perusteella taas lähiverkkoyhteys oli melkoinen pettymys. Lähdin Mikkelistä 15:22 Pendolinolla kohti Helsinkiä. Avasin kannettavan puolityhjässä junassa heti asemalla. VR-junaverkko löytyi ja toimi, kunnes juna oli ehtinyt matkata minuutin ajan Mikkelistä etelään. Yhteys katkesi siis melkein heti asemalta lähdön jälkeen, vaikka oltiin vielä kaupunkialueella, eikä toiminut ennen Kouvolaa ollenkaan.

Tuolla junamatkalla Saunalahden mobiililaajakaista toimi sentään jotenkin, vaikka VR:n junaverkko ei pelannut. Ilmeisesti Pendolinojen vahvistettu kännykkäkuuluvuus helpottaa myös mobiilikaistan käyttöä. Pendolinon oma nettiyhteys toimi hetken Kouvolan asemalla. Asemalta lähdön jälkeen yhteys ei taaskaan toiminut, kuten ei koko Lahti-Helsinki -välilläkään.

Kokeilin VR:n wlania uudestaan samana päivänä Helsinki-Tampere -pendolinomatkalla. Nyt junaverkko suostui avaamaan muutaman nettisivun, tosin usein avaaminen vaati aika monta enterin painallusta osoiterivillä. Välilehteen avaamani Wikipedia-artikkeli latautui vartin, eikä sivusta siltikään näkynyt mitään. Töihin tarvitsemani nettisivu aukesi, mutta aukeamisen jälkeen klikatessa ei enää tapahtunut mitään.

Tuossa junassa matkustajia oli varsin paljon. Keskustelupalstoilla on arveltu, että ruuhkaisissa junavuoroissa VR:n lähiverkolla on niin paljon käyttäjiä, että yhteys tukkeutuu.

Jos tämän blogin lukijoilla on kokemuksia netin käytöstä junamatkoilla, niistä voi kertoa kommenteissa.

Lue myös: Lähiverkkoyhteys IC-juniin.

Kuukauden tauko kahdelle Kouvola-Pieksämäki -junalle

2010-12-09T23:13:00.000+02:00

Olen jo kahdesti aiemmin kirjoittanut kahdesta Savonradalta lakkautettavasta junavuorosta. Vuoroille löytyi lopulta rahaa, mutta VR ei oman selityksensä mukaan ehdi jatkaa niiden liikennöintiä katkotta. Vuorojen lakkautus olisi hankaloittanut varsikin aamun yhteyksiä Mäntyharjulta Mikkeliin ja Mikkelistä pohjoiseen.

Nyt liikenteen tilanne on selkiytynyt, kertoo Ely-keskus tiedotteessaan. Tiedotteesta:

Savonlinja Oy liikennöi Mäntyharju – Mikkeli -väliä ajalla 13.12.2010 – 7.1.2011 arkipäivisin. Linja-auto lähtee maanantaista perjantaihin klo 7.00 Mäntyharjulta ja perillä Mikkelissä auto on klo 7.50. Paluuyhteys lähtee Mikkelistä Mäntyharjulle maanantaista perjantaihin klo 16.15. Otavassa vuoro ajaa uutta Viitostietä Mikkeliin.

Mikkeli – Pieksämäki -välillä Ihastjärven Linja ajaa junia korvaavat vuorot 13.12.2010 – 7.1.2011. Bussi lähtee Mikkelistä maanantaista perjantaihin klo 7.20 ja on Pieksämäellä klo 8.35. Vuorolta on Pieksämäellä välitön vaihtoyhteys Kuopioon ja Rovaniemelle menevälle junalle. Illalla Rovaniemeltä ja Kuopiosta saapuvalta junalta on Pieksämäellä välitön vaihtoyhteys klo 21.00 lähtevälle linja-autovuorolle Mikkeliin. Järjestelyllä turvataan Mikkelin ja Kuopion väliset yhteydet.

Junavuorot jatkavat liikennöintiään 8.1.2011 alkaen vanhoilla aikatauluilla.

VR ei toistaiseksi näytä tiedottaneen mitään tästä uudesta tilanteesta, eli korvaavista bussivuoroista tai liikenteen jatkumisesta. Palaavat junayhteydet tosin näkyvät VR:n aikatauluhaussa. Silti hiljaisuus antaa tässä tapauksessa sen vaikutelman, että VR jostain syystä haluaisi maksimoida tappiollisten junavuorojen matkustajakadon.

Kouvola-Pieksämäki -junavuorot säilyvät

2010-12-02T12:14:00.004+02:00

Pikajuna Kouvolassa marraskuussa 2007.

Kouvolan ja Pieksämäen väliltä ei lakkautetakaan junavuoroja nyt joulukuussa. Eduskunta myönsi vuoroille lisärahaa tulevalle vuodelle, joten liikennöinti jatkuu ennallaan. Lakkautettavaksi oli aiottu Kouvolasta Pieksämäelle aamulla kulkeva P701 ja illalla toiseen suuntaan menevä pikajunavuoro, katso aiempi merkintä aihesta.

Samalla säilyvät myös Seinäjoki-Haapamäki-Jyväskylä -väliltä lopetettavaksi aiotut vuorot, eikä Z- tai Y-junien karsintaa tarvitse ensi vuonna todennäköisesti tehdä.

Tämä on iloinen päätös, mutta kertoo samalla poliitikkojen liikenneosaamisesta. Päätös rahoista tuli vain kaksi viikkoa ennen muutoksia, joten VR on jo painattanut aikataulukirjansa ensi talveksi. Lisäksi esimerkiksi Mäntyharjun ja Mikkelin välille hdittiin jo suunnitella korvaavaa bussiliikennettä, jota ei nyt siis tarvitakaan.

VR ei ole vielä lisännyt jatkuvia vuoroja aikatauluhakuunsa, mutta päivitän tätä merkintää sitten, kun vuorojen jatkuminen on varmistunut myös VR:n puolelta.

Päivitys: No, eihän se junavuorojen jatkaminen ilman VR:n vetkutusta sujunut. VR ei suostu noita kahta vuoroa ajamaan, koska se ei ehdi järjestellä työvuoroja puolessatoista viikossa uusiksi.

VR myös katsoo, ettei rahojen kohdentamisesta juuri noille vuoroille ole vielä varmuutta, kerrotaan Länsi-Savossa. Se tietenkään ei voi tulla kuuloonkaan, että VR ajaisi paria junavuoroa jonkin aikaa omalla kustannuksellaan.

Nyt junavuorojen liikennöinti siis loppuu joksikin aikaa, ilmeisesti. Mielenkiintoinen tilanne mäntyharjulaisille, joille tuo junavuoro on ollut työmatkayhteys Mikkeliin. Tilalle piti tulla korvaava bussivuoro, mutta sitä ei ainakaan nyt näy Matkahuollon haussa.

Länsi-Savon ja YLEn uutiset aiheesta.

9.12.2010: Kuukauden tauko kahdelle Kouvola-Pieksämäki -vuorolle

Mikkelin ja Mäntyharjun junayhteydet heikkenevät

2010-10-06T22:30:00.003+03:00

Pikajuna lähdössä Kouvolasta pohjoiseen marraskuussa 2007.

Mikkelin ja Mäntyharjun väliset junayhteydet heikkenevät merkittävästi joulukuun 13. päivä, jolloin pikajuna P701 Kouvola-Rovaniemi lakkaa kulkemasta Kouvolan ja Pieksämäen välillä. Lisäksi lakkautetaan Pieksämäeltä Kouvolaan illalla 21:08 lähtenyt pikajuna P714. Aamun juna on lähtenyt Kouvolasta klo 6:32 ja Mäntyharjulta, klo 7:12 saapuen Mikkeliin kouluja ja työpaikkoja ajatellen sopivasti klo 7:43.

Kymmenet Mäntyharjulta Mikkeliin matkustavat ovat vuosia käyttäneet tätä aamun junayhteyttä työ- ja koulumatkoihinsa. Matka on käynyt ajallisesti nopeasti puolessa tunnissa, kun bussit taittavat Mäntyharju-Mikkeli -välin noin tunnissa. Ensimmäinen bussi Mäntyharjulta saapuu Mikkeliin vasta 8:50. Pohjois-Savon Ely-keskus lupaa kuitenkin Pitäjänuutisissa, että Mäntyharjulta pääsee jatkossa bussilla Mikkeliin ennen aamukahdeksaa. Liikennelupa on laitettu hakuun muutama viikko sitten, kun Ely sai yllättäen tiedon VR:n ja liikenneministeriön päätöksestä lakkauttaa junavuoro. Liikenneministeriö joutuu lakkauttamaan vuoroja, koska hallitus kokoomuksen ja keskustan johdolla ei ole antanut riittävästi rahaa joukkoliikenteen tukemiseen.

Samalla huononevat yhteydet Mikkelistä ja Kouvolasta pohjoiseen. Mikkelistä 7:52 lähtevä juna on ollut Kuopiossa klo 9:43. Jatkossa Mikkelistä pääsee Kuopioon vain aamuyön pikavuorobussilla, joka lähtee jo kello 4:25 ja on perillä 7:20. Seuraava suora yhteys on 7:50 lähtevällä, vain koulupäivinä kulkevalla vakiovuorolla joka on Kuopiossa 11:05. Välissä on myös Mikkelistä 5:55 lähtevä bussiyhteys, jossa on autonvaihto Juvalla ja Varkaudessa, jälkimmäisessä lisäksi 50 minuutin odottelu, jolloin koko matkaan menee lähes neljä tuntia. Tämä yhteys tuskin kovinkaan montaa Kuopioon menevää matkustajaa houkuttelee.

Junaliikenteessä ensimmäinen vuoro Mikkelistä Kuopioon on joulukuun puolivälistä alkaen IC71, joka on perillä vasta 12:43.

On aivan surkeaa, ettei kahden suuren maakuntakeskuksen välillä ole junayhteyttä tätä ennemmin, ei vaikka välillä kulkee suora, hyväkuntoinen rautatie. Mikkelistä pääsee joulukuusta lähtien aikaisemmin aamulla jopa Turkuun, jonne vaihdolliset junayhteydet saapuvat klo 11:00 ja 12:00.

Ei voi kun taas todeta, että junaliikenteessä tarvittaisiin joko vahvaa omistajaohjausta valtion suunnasta. Tai vaihtoehtoisesti VR voisi lakkauttaa kerralla koko liikenteensä Savonradalta ja valtio ostaa tilalle kokonaan uusituilla aikatauluilla kulkevat vuorot tarjouskilpailun perusteella.

Illan Pieksämäki-Kouvola -vuoron lakkauttamisesta ei aiheudu yhtä suurta haittaa: myöhäisillan junavuoroa on ajettu vasta vuodesta 2006 alkaen. Kuopiosta pääsee joulukuun puolivälin jälkeenkin Mikkeliin klo 18:00 ja 23:00 lähtevillä pikavuoroilla, kun illan viimeinen juna lähtee klo 17:20.

Lisäys: Länsi-Savon uutinen aiheesta.

Bussi- ja junalippujen hinnat nousivat

2010-07-07T21:04:00.004+03:00

Juna- ja bussimatkat kallistuivat taas heinäkuun alkaessa. Tällä kertaa korotuksesta saa kiittää maamme hallitusta, joka nosti joukkoliikennelippujen arvonlisäveron aiemmasta kahdeksasta prosentista yhdeksään. Samalla nousi toki myös monien muiden tuotteiden, kuten lääkkeiden, alv.

Junalippujen hinnat nousivat vain tuon yhden prosentin, joten esimerkiksi ennen kuun vaihdessa 11,30 € maksanut lippu maksaa nyt 11,40 euroa. VR korotti hintoja tätä ennen vuodenvaihteessa.

Bussilippujen hinnat nousivat reippaammin, noin 3,70 prosentilla. Aiemmin 11,90 euroa maksanut lippu kustantaa nyt 12,30 euroa. Bussilippujen hintoja oli korotettu viimeksi tasan kaksi vuotta sitten. Nyt monessa maakuntakaupungissa kertalippu paikallisbussiin maksaa 3 euroa, kun aiemmin hinta oli 2,90.

Iisalmi tosin tekee tuohon hinnoitteluun poikkeuksen, Iisalmen paikallisliikenteessä kokeillaan heinäkuun ajan tarjoushintaa, ja paikallisliikenteen lippu maksaa aikuisilta 2 euroa, lapsilta (4-11v) euron. Kesällä Iisalmessa ajetaan paikallisliikennettä arkipäivinä linjoilla 1 Peltosalmi - keskusta - Soinlahti ja linjalla 2 Lippuniemi - keskusta - Makkaralahti. Vuoroväli on noin tunnin, ja bussit kulkevat kello 7-17. Ilta- tai viikonloppuriennoissa kävijöille ei paikallisliikenteestä ole paljoakaan iloa.

T. Makkosen bussi Iisalmessa keväällä 2007. Makkosen bussiliikenne siirtyi sittemmin Kuopion Liikenteelle.

Nettiyhteys Pendolinoihin, junaradiot hiljenevät

2010-06-22T14:07:00.003+03:00

Pendolino Jyväskylässä keväällä 2008. Isompi kuva.

VR kertoi eilen avaavansa Pendolinoissa langattoman Wlan-yhteyden kesäkuun loppuun mennessä. Yhteyttä voi käyttää koko junassa. Pendolinoinssa on ollut wlan-yhteys jo keväästä alkaen, mutta se on toiminut vain bisnesluokassa. Yhteyden käytöstä ei tarvitse maksaa lisämaksuja.

YLEn mukaan kaikille avoin verkkoyhteys on kuitenkin vielä kokeiluasteella vuodenvaihteeseen asti. Sen jälkeen VR miettii, periikö se yhteydestä lisämaksua. VR:lle laskuttaminen voisi olla helppoa junalipun yhteydessä, jossa voisi valita wlan-lisäpalvelun samalla tavoin kuin vaikka lemmikkipaikan. Oma lukunsa sitten on, kuinka moni matkustaja on tällaista lisämaksua valmis maksamaan. Itse käytän junamatkoilla nettiä kannettavassa tietokoneessa olevan sisäisen mokkulan ja mobiililaajakaistayhteyden kautta, mutta yhteys katkeilee usein ja on kaupunkien ukopuolella hidas.

Jos junamatkalla on tarvinnut jotain erityisesti netistä katsoa, olen yleensä odotellut junan osuvan jonkin kaupungin tai isomman taajaman kohdalle, jolloin nettiyhteys toimii 3G-verkossa. Sähköpostit ja uutisotsikot voi lukea kännykän kautta, joten niitä varten tietokonetta ei matkalla tarvitse avata. Luulenkin, etten itse tulisi langattomasta yhteydestä maksamaan, koska sille ei ole välttämätöntä tarvetta, ja netti toimii tarvittaessa mobiililaajakaistalla. Tai jos ei matkalla toimi, voi koneen tarvittaessa avata perille päästyään vaikka asemalla hetkeksi.

Nettiyhteyden ohella VR kertoi viime viikolla lopettavansa radion kuuntelumahdollisuuden junista. Tähän asti ainakin IC-junien kaksikerrosvaunuissa ja vanhoissa ykkösluokan vaunuissa on ollut istuimien käsinojissa nappulat ja reikä kuulokkeille, joiden kautta on voinut kuunnella lähinnä kai YLEn radiokanavia.

VR:n mukaan radionkuuntelumahdollisuutta on hyödyntänyt vain noin 0,5 prosenttia matkustajista, eli kovin harva. Kustannuksia radiolaitteiden huoltamisesta on tullut kuitenkin vuodessa jopa 200 000 euroa. Keskustelupalstoilla on haukuttu Teostoa korkeista tekijänoikeusmaksuista, mutta ne ovat MTV3:n uutisen mukaan olleet vain joitain kymmeniä tuhansia vuodessa. Vaikkei tätä asiaa ole tullutkaan suuremmin tarkkailtua, en muista nähneeni radioita junissa juuri kenenkään käyttävän. Kuulokkeet monilla on kyllä päässään, mutta musiikki niihin tulee yleensä iPodeista, kännyköistä tai kannettavasta tietokoneesta.

Julkaistu: 22.6.2010. Kirjoittaja: Timo-Pekka Heima

Mikkeli: paikallisliikenteen lipulla alennusta kaupoissa

2010-06-19T13:52:00.005+03:00

Mikkelissä aloitettiin kesäkuun alussa mielenkiintoinen kampanja: keskustan liikkeet antavat tuotteista ja palveluista alennusta saman päivän paikallisliikenteen bussilippua vastaan. Toisin sanoen: kun matkustat keskustaan bussilla, saat jopa bussilipun hinnan (2,90 euroa) alennusta kun ostat jotain. Mallissa sinänsä ei ole mitään mullistavaa, mutta yleensä vastaavaa alennusta on tarjottu parkkilippua vastaan, eli houkuteltu näin autoilijoita ostoksille.

Alennusta tarjoavista yrityksistä on lista Savonlinjan sivuilla, ja mukana on ihan mukavasti isompiakin liikkeitä, kuten Mikkelin Sokos, Suomalainen kirjakauppa, Jack&Jones ja Vero Moda sekä Marskin torikahvila, joka tosin toriparkin kaivannon takia taitaa nyt olla Kirkkopuistossa. Jopa ruokaostoksista Salessa ja kaljan juomisesta Kharmassa, Wilhelm Club & Barissa, Zic Zac-Rollerissa tai Jälkipelissä voi saada alennusta.

Alennuskokeilua on edistänyt keskustasta vähentyneet parkkipaikat ja toriparkin kaivamisesta johtuvat liikennejärjestelyt. Jotain hyötyäkin on siis toriparkin rakentamisesta. Toivottavaa olisi tietysti, että tämä alennuskokeilu jatkuisi kauemmin tai vaikka pysyvästi jossain muodossa. Pelkään kuitenkin, että aikanaan palataan samaan meininkiin, jossa yritykset houkuttelevat ihmisiä lähinnä oman auton käyttöön tarjoamalla alennusta pysäköintikuitteja vastaan.

Savonlinjan paikallisbussi #478 Mikkelissä syksyllä 2008. Tällä autolla on ajettu Silvasti-Launiala -linjaa jo vuosia.

VR tilaa uusia kaksikerrosvaunuja

2010-06-04T11:18:00.000+03:00

IC-juna Pieksämäen asemalla talvella 2007.

VR kertoi eilen tilaavansa 40 uutta, kaksikerroksista IC-vaunua. Vaunut toimittaa Otanmäellä sijaitseva Transtechin tehdas, ja ne tulevat käyttöön vuosien 2011 ja 2012 aikana. Vaunut maksavat noin 73 miljoonaa euroa.

Vaunut ovat VR:n mukaan samantapaisia kuin tähänkin mennessä tulleet kaksikerrosvaunut, eli todennäköisesti matkustajavaunuja, eikä esimerkiksi kaksikerroksista ravintolavaunua päästä näkemään. Uusilla vaunuilla halutaan luultavasti muuttaa osa nykyisistä pikajunista IC-juniksi. Tämä muutos tosin vaatii muutakin kuin uusia kaksikerrosvaunuja, koska IC-runkoon tarvitaan myös ravintola ja yksikerroksinen Expt-vaunu, jossa on tupakointitila ja lemmikkitilat ja joita on vain 18 kappaletta. Toisaalta lemmikkitiloja on jo kaksikerrosvaunuissa, joten ainostaan tupakkahytti pitäisi löytää muualta, jotta IC-junarunkoja saataisiin lisää. Aiemmin IC-junissa oli tupakointitila myös yksikerroksisissa Ex-vaunuissa.

Uusia kaksikerrosvaunuja voisi mennä myös nykyisiin IC-juniin korvaamaan yksikerroksisia Ex-vaunuja, joissa on nykyisin pelkkiä tavallisia istumapaikkoja eikä ilmastointia. Osa uusista vaunuista voisi päätyä myös kokonaan kaksikerroksisiin IC2-juniin, joita voisi vielä lisätä ainakin Turun ja Tampereen välille. Ja voisihan IC2-junia lisätä Pori-Tampere-Helsinki -välillekin, tai jopa Helsinki-Vaasa -reitille, jos Seinäjoki-Vaasa -välille suunniteltu sähkörata valmistuu vuoden 2011 loppuun mennessä.

Kaikkea sinistä kalustoa ei kuitenkaan uusilla kaksikerrosvaunuilla millään korvata: sinisiä päiväliikenteen vaunuja on käytössä vielä noin 200 kappaletta.

Vaunutilauksesta kirjoittavat mm. Ylen uutiset, Kauppalehtija VR omassa tiedotteessaan.

Junaliikenne Helsingissä palautuu normaaliksi

2010-04-29T23:42:00.003+03:00

Junaliikenne Helsingin seudulla on palautumassa perjantaina normaaliksi. Maanantaina sattuneen onnettomuuden korjaustyöt valmistuivat torstaina illalla, ja ilmeisesti kaikki Helsingin aseman raiteet ovat taas käyttökunnossa. Korjaustyöt venyivät hieman, niiden oli ennakoitu valmistuvan jo torstaina aamupäivällä.

Lähijunan maanantainen suistuminen kiskoilta johtui alustavien tietojen mukaan väärään suuntaan kääntyneestä vaihteesta. Vaihde vaihtui ennen kuin junan viimeinen yksikkö oli ehtinyt siitä läpi. Tämä on aika looginen selitys, mitä monet pudonnutta junaa katsomassa olleetkin arvuuttelivat. Ylen haastatteleman Onnettomuustutkintakeskuksen edustajan mukaan junan alla kääntyi väärään asentoon vaihde numero 13.

Tiistaista torstaihin asti pääradan lähijunat Riihimäeltä ja Lahdesta Helsinkiin on ajettu vain Pasilaan asti. Järjestely on ilmeisesti toiminut ihan siedettävästi, koska junien myöhästymiset näyttävät olleen yleensä vain joitain minuutteja. Täyttä on ruuhka-aikoina varmasti ollut, koska veturivetoisia lähijunia on peruttu. Ratapihan korjaamisesta Hesarin sivuilla (aiempi uutinen) ja Ylen uutisessa. VR:n tiedote poikkeusliikenteen järjestelyistä.

Kiskoilta pudonnut juna maanantaina. Isompi kuva.

Helsingin Bussiliikenteen kuljettajat yllätyslakkoon

2010-04-28T16:42:00.009+03:00

Helsingin Bussiliikenne Oy:n kuljettajat aloittivat keskiviikkona kello 16 yllätyslakon, jonka pitäisi kestää perjantaiaamuun asti. Tietoa lakosta annettiin tuntia ennen sen alkua. On epäselvää, kuinka suuri osa kuljettajista käytännössä osallistuu lakkoon. Ainakaan HS:n haastattelemat kuljettajat eivät aikoneet pysäyttää bussejaan neljältä. Myöhemmin HelBin siniset bussit ovat kuitenkin vähentyneet katukuvasta.

Lakko koskee vain Helsingin Bussiliikenne Oy:n ajamia linjoja. Nobinan (entinen Concordia), Veolian, Pohjolan Liikenteen, Westendin Linjan ja pienten yritysten bussit ajavat normaalisti.

YLEn mukaan Helsingin Bussiliikenne pystyisi ajamaan noin 70% vuoroistaan lakon aikana, mutta käytännössä näin suureen määrään tuskin päästään.

HSL tiedotti illalla, että HelB ajaa torstaina noin 20-50 minuutin vuorovälillä Helsingissä linjoilla 21V, 56, 69, 70T, 70V, 75, 77, 506, 730 ja Vantaalla linjalla 75M. Vuoroja ajetaan vain klo 5.30 – 9.00 ja klo 15.00 – 18.00. Tiedot voivat täsmentyä vielä torstaina aamulla. HelBin sivuilta voi myös löytyä lisätietoja.

Helsingin Bussiliikenne liikennöi seuraavia linjoja. Näillä lakko voi pysäyttää osan liikenteestä tai mahdollisesti kaikki vuorot.
14 Eira - Pajamäki
14B Hernesaari - Meilahden klinikat
18 Kruununhaka - Munkkivuori
20 Erottaja - Lauttasaari (Katajaharju)
20N Lauttasaari - Erottaja - Kannelmäki
21V Asema-aukio - Lauttasaari(Vattuniemi)
24 Erottaja - Seurasaari
39 Kamppi - Konala - Malminkartano
39A Kamppi - Konala - Malminkartano
41 Kamppi - Haaga - Kannelmäki
42 Erottaja - Kannelmäki
43 Elielinaukio - Kannelmäki - Hakuninmaa
45 Kamppi - Malminkartano
47 Kamppi - Hakuninmaa
51 Siltasaari - Maunula - Konala (teollisuusalue)
52 Vanhakaupunki - Oulunkylä - Munkkiniemi
52A Malmi - Oulunkylä - Munkkiniemi
53 Hakaniemi (Merihaka) - Munkkiniemi
54 Itäkeskus(M) - Pitäjänmäki
54B Itäkeskus(M) - Pitäjänmäki
56 Kalasatama - Kannelmäki
57 Latokartano - Käpylä - Munkkivuori
62 Rautatientori - Pirkkola
63 Elielinaukio - Maunula - Paloheinä
65A Lauttasaari - Rautatientori - Oulunkylä
65N Rautatientori - Oulunkylä(Veräjämäki
66 Rautatientori - Maunula - Länsi - Pakila
66A Lauttasaari - Rautatientori - Länsi - Pakila
68 Rautatientori - Kalasatama - Latokartano
68X Rautatientori - Latokartano
69 Elielinaukio - Patola - Malmi
70 Rautatientori - Siltamäki - Suutarila
70T Kamppi - Töölö - Siltamäki - Suutarila.
70V Rautatientori - Suutarila.
71 Rautatientori - Pihlajisto - Pihlajamäki, Tammelundin Liikenne ajaa osan linjan vuoroista normaalisti.
71V Rautatientori - Pihlajamäki - Pukinmäki
72 Rautatientori - Pukinmäki - Tapanila. Tällä linjalla vuoroja ajavat Nobina ja HelB, joten linjan vuoroista osa voi puuttua, mutta Nobinan vuorot ajetaan normaalisti.
74/74N Hakaniemi - Sepänmäki - Tapanila - Puistola, Tammelundin Liikenne ajaa normaalisti, joten yli puolet linjan vuoroista ajetaan.
75 Rautatientori - Tattarisuo - Puistolan asema
77 Rautatientori - Jakomäki
78 Vuosaari(M) - Mellunmäki - Malmi
79 Herttoniemi(M) - Latokartano - Malmi, Tammelundin Liikenne ajaa osan linjan vuoroista normaalisti.
Herttoniemestä lähtevät metron liityntälinjat 80, 81, 81B, 82, 82B, 84, 85, 86, 87, 88, 89. Linja 83 liikennöi, sitä ajaa Pohjolan Liikenne.
Vuosaaren sataman linjat 90, 90A, 90B ja 90N.
91 Länsisalmi - Puronniityntie
93A Itäkeskus - Landbo
96 Rastila(M) - Vuosaari(M) - Porslahdentie
96N Rautatientori - Vuosaari
98 Itäkeskus(M) - Marjaniemi - Vuosaari(M)
98A Itäkeskus(M) - Marjaniemi - Vuosaari(M) - Porslahdentie

Espoon sisäisistä linjoista HelB ajaa seuraavia, ovat siis lakossa
22 Hämevaara - Leppävaara - Sinimäki
23 Uusmäki - Leppävaara - Perkkaa - Säteri - Kilonpuisto
52 Hämevaara - Otaniemi - Tapiola

Vantaalla lakko vaikuttaa linjoilla 35 Kaivoksela / Myyrmäki - Askisto ja linja 75 Pohjois-Nikinmäki - Korso - Mikkola - Pohjois-Nikinmäki. Linjaa 75 liikennöidään kuitenkin torstain ruuhka-aikoina normaalisti.

Seutuliikenteessä lakon piirissä ovat linjat
102 Helsinki (Kamppi) - Otaniemi
103 Helsinki (Kamppi) - Otaniemi - Pohjois-Tapiola
345 Helsinki (Elielinaukio) - Rinnekoti
360-364 Linjat Helsinki - Petikko. Aamulla yksi Ventoniemen ajama vuoro Petikon suunnasta keskustaan liikennöidään.
452 Helsinki (Elielinaukio) - (452K Kaivoksela) - Myyrmäki
453 Helsinki (Elielinaukio) - Martinlaakso
503 Merihaka - Matinkylä, Åbergin linja ajaa yhtä vuoroa ruuhka-aikana normaalisti.
505 Verkkosaari - Pasila - Tapiola - Puolarmetsä
506 Viikki - Kumpula - Pasila - Otaniemi - Pohjois-Tapiola (tiedelinja)
510 Vantaankoski - Tapiola - Westendinasema
539 Munkkiniemi - Martinlaakson asema - Vantaankoski
611 Helsinki (Rautatientori) - Simonsilta ja 611N Helsinki - Päiväkumpu
730 Helsinki (Rautatientori) - Pohjois-Nikinmäki

Tällä hetkellä liikkeellä olevista busseista osa näkyy tältä kartalta.

Tietoja lakosta HSL:n sivuilla.

Automäärät pääkaupunkiseudun bussilinjoilla -listasta näkyvät mm. ne Helsingin Bussiliikenteen linjat, joilla osaa vuoroista ajaa joku toinen, lakon ulkopuolinen yritys.

JHL tuskin keräsi suuria sympatioita aloittaessaan lakon tunnin varoitusajalla. Mitä tekevät esimerkiksi lapset, jotka ovat lähdössä kouluista ja kerhoista ja jotka eivät pääsekään bussilla kotiin? Tai vaikka vanhus, joka on lähtenyt bussilla kauppaan, eikä paluumatkalla bussi ehkä kuljekaan? Kaikki eivät ole radion tai netin äärellä eivätkä ole ehtineet mitenkään saada tietoa lakosta. Jos ihan pakko on lakkoilla, olisi asiallista ilmoittaa siitä vähintään muutama päivä etukäteen.

Kuljettajien mielenilmauslakko johtuu työnantajan aiheista siirtää kuljettajat AKT:n työehtosopimuksen piiriin, jota noudatetaan alan muissa yrityksissä. Lakossa on Vartin mukaan mukana noin 700 HelBin 1300 kuljettajasta.

Helsingin Bussiliikenne ajaa mm. linjaa 70T. Kuva talvelta 2009.

Päivitetty 22:40. HelBin linjat 78 ja 79 puuttuivat listalta.

Lähijuna putosi kiskoilta Helsingissä

2010-04-26T18:39:00.006+03:00

Helsingin asemalla sattui maanantaina iltapäivällä noin kello 17:07 pieni junaonnettomuus, kun Helsinkiin saapumassa olleesta lähijunasta (arviolta K-junasta) osa putosi kiskoilta.

Pudonneen yksikön oli tarkoitus lähteä kello 17:19 Riihimäelle ja Tampereelle, ja olin odottelemassa juuri tätä junaa asemalla. Asemalaitureilla onnettomuutta ei edes huomannut: juna vain pysähtyi yllättäen laiturialueen päätyyn. Samalla tosin viereisen viitosraiteen sähköjohdot heilahtivat asemalla rajusti, mikä ihmetytti junan odottelijoita. Piakkoin matkustajia alkoi kävellä asemalle kiskoilta pudonneen junan alkupään vaunuista.

Noin 17:20 kuulutettiin, että junaliikenne on pysähdyksissä pääradalla ainakin tunnin. Kello 17:30 lähtevä IC-juna Vaasaan pääsi lähtemään rantaradan puoleisilta raiteilta. Pääradan lähijunaliikenne on ollut onnettomuuden jälkeen täysin pysähtyneenä ainakin kello 18:45 asti, jolloin kuulutettiin raiteelta 12 lähtevän T-junan Riihimäelle.

Kävin ottamassa muutaman kuvan pudonneesta junasta kun aikani asemalla odoteltuani huomasin, että siellä on jotain enemmänkin vialla.

Itä-Suomen bussiliikennettä karsitaan

2010-04-20T10:09:00.001+03:00

Bussiliikennettä Itä-Suomessa karsitaan reippaasti kesäkuun alussa. Vähennykset johtuvat pienentyneistä määrärahoista: hallitus myönsi Pohjois-Savon ELY-keskukselle noin 600 000 euroa vähemmän rahaa bussivuorojen hankkimiseen kuin vuotta aiemmin. Kauniit sanat ilmastonmuutoksen torjumisesta ja joukkoliikenteen edistämisestä näyttävät siis maakuntatasolla olevan pelkästään kauniita sanoja, joilla ei ole käytännön vaikutusta.

Lakkautuslistalla on kymmeniä bussivuoroja eri puolilta Itä-Suomea. Osa vuoroista on kouluille ajettavia vuoroja, jotka on käytännössä jatkossakin pakko ajaa jotta koululaiset pääsevät opinahjoihinsa. Liikenteen ostaminen siirtyy jatkossa kuntien vastuulle.

1.6.2010 on lakkaamassa muun muassa Kiteen rautatieaseman ja Kiteen välinen kutsujoukkoliikenne, jolla on ajettu liityntäliikennettä junavuoroille. Lopetettavaksi menee myös viikonloppuilta- ja yövuoroja Joensuusta Hammaslahteen, Liperin Honkalammelle ja Kontiolahteen. Nämä iltavuorot eivät ole kulkeneet tyhjillään, vaan esimerkiksi Kontiolahden iltavuoroilla perjantaisin ja lauantaisin on ollut keskimäärin kymmenen matkustajaa.

Mikkelin seudulta ollaan lakkauttamassa useita vuoroja Mikkelin ja Hirvensalmen väliltä. Mikkeli-Joutsa -välin lauantaivuoro tosin näyttäisi jatkuvan Matkahuollon aikataulujen mukaan jatkuvan, ilmeisesti ilman tukea.

Mäntyharju-Heinola -väliltä ollaan lakkauttamassa kaikkia bussivuoroja, joita ei nykyisinkään kulje kuin koulupäivinä kerran suuntaansa ja tämän lisäksi tiistaisin ja torstaisin yksi vuoro suuntaansa.

Mikkeli-Puumala-Imatra -väliltä aiotaan lakkauttaa ainoa suora bussivuoro, joka välillä kulkee. Lisäksi lakkautetaan ainoa Juva-Puumala-Imatra -vuoro kesäajalta. Toisin sanoen alueella, jossa kesämökkitiheys on yksi maan korkeimmista, ei kesäisin pääse bussilla Imatran ja Puumalan välille enää kuin perjantaisin ja sunnuntaisin yhdellä vuorolla. Mikkeli-Imatra -vuoro ei ole edes kulkenut tyhjillään, vaan matkustajia on ollut yhdellä vuorolla keskimäärin peräti 18. Tosin täytyy muistaa, ettei suurin osa matkustajista varmaan kulje koko matkaa.

Myös Juvalta Rantasalmelle matkustavat saavat etsiä uusia kulkutapoja, kun perjantai-iltaisin Juvalta (21:00) Rantasalmen kautta Varkauteen ja sunnuntai-iltana toiseen suuntaan kulkenut vuoro ollaan lakkauttamassa. Tällä vuorolla tosin on ollutkin keskimäärin alle neljä matkustajaa.

Lakkautusten osasyynä olisi YLEn uutisessa haastatellun Pohjolan Matkan liikennepäällikön mukaan suurten kaupunkien joukkoliikennetuki, joka on vähennetty maakuntien ostoliikenteen määrärahoista.

Lista lakkautettavista vuoroista Elyn sivuilla.

Elyn tiedote lakkautuksista. YLE Pohjois-Karjalan uutinen.

Toimintansa lopettaneen U. Saresman bussi Mikkelissä marraskuussa 2003.

HSL:n matkakortin virhelatausta voi muuttaa palvelupisteessä

2010-04-19T20:27:00.004+03:00

Jos lataat HSL:n matkakorttia vahingossa väärin, voi virhelatauksen korjata palvelupisteessä. Tämä asia tuli selvitettyä sattumalta viime viikolla, kun onnistuin torstaina säheltämään matkakorttini kanssa.

Latasin kiireellä Helsingin sisäistä kautta Rautatientorin lippuautomaatilla, kun bussi jo näkyi tulevan. Näpyttelin automaattia nopeasti ja olin lataavinani samanlaisen kauden kuin viimeksikin, paitsi päivämääriä piti muuttaa. Sain kauden ladattua ja lähdin pysäkille kun huomasin, että olinkin ostanut vahingossa Espoon sisäistä kautta.

Bussi jäi odottelemaan taksijonon taakse, joten ajattelin korjata mokan ja latasin nopeasti uudestaan sitä kaipaamaani Helsingin sisäistä kautta. Ehdin juosta bussiinkin, missä huomasin sen lataamani Helsingin sisäisen kauden alkavankin vasta kahden viikon päästä. Ei näin. Onneksi matkakortilla oli muutama euro arvoa, joilla sain kertalipun kun huomasin mokan kuitista.

Kun Espooseen ei ole ollut tarvetta piipahtaa viime kesän jälkeen, menin perjantaina HSL:n palvelupisteeseen Rautatientorilla kysymään, saisiko ladatun kauden peruttua. Se onnistui helposti: virkailija palautti ylimääräisen kauden arvona kortille. Helsingin sisäinen kausi taas siirrettiin alkamaan samasta päivästä. Tästä lystistä sai kuitenkin maksaa kuuden euron käsittelymaksun, joten jatkossa automaatilla voisi olla hieman skarpimpana ja odotella sitten vaikka seuraavaa bussia.

Yritin etsiä tietoa virhelatausten muuttamisesta HSL:n sivuilta, mutta siellä ei ole ainakaan kovin nopeasti löytyvää, selkokielistä ohjeistusta tilanteeseen. Matkakortin ehdoissa kerrotaan jonkin verran hyvitystapauksista.

Kuvan matkakortti on muuten se vanhanmallinen, lataussohelluksessakin käytössä oli se uusi vihreä, josta kirjoitin viime vuonna ihmetellen, miksi siinä on kuva mikroaaltouunista. Tästä uudesta ei ole tullut otettua kuvaa.

Sisämaan yöjunat selvitettiin taas tappiollisiksi

2010-03-26T17:59:00.002+02:00

Sisämaan yöjunaliikenne olisi edelleen tappiollista, selvitti Strafica Oy liikenneministeriön toimeksiannosta viime viikolla. Helsinki—Kuopio—Oulu ja Turku—Joensuu -yöjunat lakkautettiin syksyllä 2006, kun Kerava—Lahti -oikorata avattiin liikenteelle.

Selvitys ei tälläkään kerralla vakuuta, vaikka se näyttääkin kattavalta. Maakuntaliitot ovat kritisoineet selvitystä siitä, ettei se ota lainkaan huomioon niitä tuloja, jotka jäävät puuttumaan kun matkailijat ovat vähentyneet yöjunien lakkautuksen myötä.

Selvityksessä on tarkasteltu kuutta erilaista vaihtoehtoa yöjunaliikenteen palauttamiseksi. Kaikissa yöjunaliikennettä lisäävissä vaihtoehdoissa oletetaan, että nykyisistä päiväjunista siirtyy merkittävä määrä matkustajia yöjuniin, ja tämä aiheuttaa VR:lle tappiota koska päiväjunien matkustajamäärä vähenee. Näitä väitteitä on hyvin hankalaa tarkastella, koska VR ei anna tarkkoja tietoja matkustajamääristä. VR:n mukaan esimerkiksi Kajaaniin nykyisin ajettava Pendolinovuoro on kannattavaa liikennettä. VR on kertonut matkustajamäärien kasvaneen viime vuosina voimakkaasti Joensuun ja Kajaanin suunnista Helsinkiin. Olisivatko matkustajamäärät kasvaneet päiväjunissa niin paljon, että matkustajia riittäisi kannattavasti yöjuniinkin?

Yöjuna Iisalmen asemalla varhain aamulla elokuussa 2006. Isompi kuva.

Seurasin yöjunaliikenteen lakkauttamista muutama vuosi sitten, ja tutustuin siksi mielenkiinnosta tähän selvitykseen. Alla havaintoja selvityksestä ja sen puutteista.

Nollavaihtoehdossa ei tehdä mitään, vaan annetaan tilanteen olla nykyisellään. Nykyisin esimerkiksi Kajaaniin voi matkustaa yöjunalla Oulun kautta, jossa on junanvaihto. Illalla Kajaanista Helsinkiin päin yhteys toimiikin kohtuullisesti: lähtö Kajaanista kello 20:56 Ouluun, jossa juna on 23:14. Helsinkiin lähtee joka päivä Kemijärveltä tuleva yöjuna kello 23:43. Toisessa suunnassa VR on järjestänyt aikataulun siten, että esim. Helsingistä 22:23 lähtevä yöjuna on Oulussa kello 07:26, kun taas juna Kajaanin suuntaan lähtee 14 minuuttia aiemmin kello 07:12. Yhteydet sisämaassa eivät kuitenkaan toimi, esim. Kuopiosta ja Joensuusta ei pääse aamuksi Turusta lähteville laivoille.

Ykkösvaihtoehdossa otetaan käyttöön liityntämakuuvaunu välille Kajaani—Oulu—Helsinki. Aikataulut eivät muuttuisi nykyisestä paljoakaan, koska Rovaniemi—Oulu—Helsinki -yöjunien aikataulut pysyisivät ennallaan. Selvityksen mukaan tämä vaihtoehto toisi vuodessa Kajaanin suuntaan 3000 uutta junamatkustajaa, jotka eivät olisi pois muilta junavuoroilta. Vuositasolla tämä vaihtoehto toisi selvityksen mukaan VR:lle 1,1 miljoonan ja yhteiskunnalle 0,9 miljoonan euron tappiot.

VR:lle ykkösvaihtoehdon voi uskoa tappiolliseksi: matkustajien määrä tuskin oleellisesti lisääntyisi. Ykkösvaihtoehto ei toisi uusia yhteyksiä, paitsi mahdollisuuden matkustaa makuuvaunulla ilman vaihtoa Kajaanista Helsingin suuntaan. Vuorokausitasolla VR:n tappio olisi selvityksen mukaan noin 3000 euroa. Se kuulostaa melko kovalta hinnalta siitä, että muutama makuuvaunu liitettäisiin aamulla ja illalla jo nyt liikennöitäviin junavuoroihin.

Tosin selvityksen mukaan nämä nyt liikennöitävä illan junavuoro Kajaani—Oulu -väliltä lakkautettaisiin, ja tilalle laitettaisiin ilmeisesti juna, jossa on yksi makuuvaunu. (tämä kuulostaa kyllä aika älyttömältä, mutta näin tulkitsen selvityksen ehdotusta taulukon 8 perusteella. Juna, jossa on vain yksi ainoa makuuvaunu ei taatusti kyllä ikinä ole kannattava).

Uusia junamatkustajia (ei päiväjunista siirtyviä) tulisi tässä vaihtoehdossa keskimäärin 8 päivässä. Tosin tässä on pieni laskennallinen ongelma: miten lasketaan niiden matkustajien siirtymä, jotka nyt matkustavat päiväjunalla Ouluun ja sieltä yöjunalla Helsingin suuntaan?

Kakkosvaihtoehdossa on tutkittu Kemijärveltä Helsinkiin kulkevan yöjunan siirtämistä reitille Kemijärvi—Oulu—Kajaani—Pieksämäki—Tampere—Helsinki. Tässä vaihtoehdossa liikennöitäisiin lisäksi makuuvaunuja reiteillä Turku—Joensuu ja Helsinki—Joensuu.

Tässä vaihtoehdossa ei ole jostain syystä huomioitu lainkaan mahdollisuutta siirtää Rovaniemi—Helsinki -välin yöjunaa Itä-Suomen reitille, vaan Itä-Suomeen siirtoa on tutkittu vain Kemijärven yöjunan osalta, jonka aikataulut sopivat Itä-Suomen kautta liikennöintiin huonommin. Rovaniemeltä nykyisin noin kuudelta illalla lähtevä yöjuna ehtisi kiertää hyvin Itä-Suomen kautta. Huonona puolena tuossa sitten olisi, että illan yhteydet Oulusta Kokkolan suuntaan heikkenisivät, mutta niitä voisi paikata esimerkiksi muuttamalla Kemijärven yöjunan aikataulua tuntia aikaisemmaksi, tai alkuillan Rovaniemi—Oulu—Kokkola -taajamajunaa tuntia myöhemmäksi. Toisessa suunnassa Rovaniemen yöjunan siirto vähentäisi taas Kokkola—Oulu -välin yhteyksiä aamulla, mutta näitä voisi myös paikata muuttamalla Kemijärven junaa hieman myöhemmäksi tai aikaistamalla Kokkolasta lähtevän taajamajunan lähtöaikaa.

Kakkosvaihtoehdon tappioksi on laskettu VR:lle 2,1 milj. euroa vuodessa, eli vajaa 6000 euroa per päivä. Matkustajakohtainen tappio olisi tässä alhaisin, 28 euroa. Kokonaan uusia yöjunamatkustajia tulisi vuodessa 8000, eli noin 22 päivässä. Tässä vaihtoehdossa uusia makuuvaunuja ei tarvitsisi hankkia, vaan muutama vaunu voitaisiin vähentää Rovaniemen junista.

Kolmosvaihtoehto on muuten samantapainen kuin äskeinen, mutta siinä aloitetaan kokonaan uusi yöjunavuoro reitille Oulu—Kajaani—Pieksämäki—Tampere—Helsinki eikä Lapin junat säilyvät vanhoilla reiteillään. Lisäksi liikennöidään makuuvaunuja Helsingistä ja Turusta Joensuuhun. Tälle vaihtoehdolle ei ole laskettu kustannuksia, ja se onkin melko samantapainen kuin kakkosvaihtoehto. Makuuvaunuja olisi kuitenkin hankittava 10 kappaletta lisää.

Vaihtoehdossa 4 palautettaisiin yöjunaliikenne sellaisena, kuin se oli syksyyn 2006 saakka. "Uudet" yöjunat liikennöisivät reiteillä Helsinki—Kouvola—Kuopio—Kajaani—Oulu ja Joensuu—Pieksämäki—Tampere—Turku. Selvityksen laskelmien mukaan tämä olisi kallein vaihtoehto, tappiota VR:lle tulisi 11 miljoonaa euroa vuodessa. Kokonaan uusia yöjunamatkustajia tulisi vuodessa 9000.

Palautettaviin yöjunavuoroihin olisi myös ostettava uusia makuuvaunuja, joita tarvittaisiin selvityksen mukaan 10 kappaletta. Vaunumäärä vaikuttaa melko alhaiselta, koska silloin yhdessä yöjunassa on keskimäärin 2,5 makuuvaunua. Käytännössä Kajaanin junassa olisi luultavasti 3 makuuvaunua (114 makuupaikkaa), ja Joensuun junassa 2 (76 makuupaikkaa).

Matkustin aikanaan sisämaan yöjunavuoroilla, ja varsinkin kesäviikonloppuisin ne olivat usein loppuunmyytyjä, ja makuuvaunuja oli Kajaanin ja Kuopion kautta kulkevissa junissa 5-7 kappaletta, jolloin makuupaikkoja oli 175-245 (vanhemmanmalliset CEmt-vaunut, 35 makuupaikkaa per vaunu). Esimerkiksi viikonloppuisin matkustajat tuskin mahtuisivat näihin kahteen tai kolmeen makuuvaunuun. Selvityksestä ei sitten selviä, mihin nämä makuuvaunuihin mahtumattomat ihmiset laitettaisiin.

Yhdessä kaksikerrosmakuuvaunussa on tilaa 38 matkustajalle. Selvityksen mukaan nelosvaihtoehdossa yöjunamatkustajien kokonaismäärä olisi vuositasolla 93 000 matkustajaa. Se tarkoittaisi joka yö noin 255 matkustajaa. Kymmenessä makuuvaunussa olisi paikkoja 380 matkustajalle. Käytännössä matkustajia on viikonloppuisin enemmän kuin arkena, jolloin he eivät mahtuisi laskelmassa käytettyyn määrään makuvaunuja.

Selvityksen mukaan nelosvaihtoehdossa matkustajia olisi vuositasolla oltava 368 000, jotta yöjunaliikenne olisi kannattavaa. Tässä tapauksessa matkustajia pitäisi olla joka yö noin tuhat, eli 250 per yöjuna. Silloin jokaiseen yöjunaan tarvittaisiin 7 makuuvaunua, jos jokainen makuupaikka olisi joka yö myyty, eikä matkustajamäärään lasketa minkäänlaista vaihtelua arjen ja viikonloppujen välille.

Vaihtoehdossa 4B on selvitetty mahdollisuutta liikennöidä Kemijärven yöjunaa Kajaanin ja Kouvolan kautta Helsinkiin. Lisäksi ajettaisiin makuuvaunuja reitillä Helsinki—Pieksämäki—Joensuu ja palautettaisiin yöjuna välille Joensuu—Pieksämäki—Tampere—Turku. Uusia makuuvaunuja tarvittaisiin tässä neljä kappaletta. Nelosvaihtoehdossa kokonaan uusia junamatkustajia tulisi 9000 vuosittain. Lipputulot yöjunien osalta lisääntyisivät yhtä paljon kuin yöjunien palauttamisvaihtoehdossa 4. Vaihtoehdon 4B on laskettu tuottavan VR:lle vuodessa noin 3 miljoonaa euroa tappiota.

Vaihtoehdossa 5 tarjotaan yöjunalle reittivaihtoehtoa, jossa juna ajaisi Helsingistä Joensuun, Outokummun ja Kuopion kautta Ouluun. Tällaista reittivaihtoehtoa en muista nähneeni aiemmin missään yhteydessä. Tämä reitti on käytännössä melko hankala: junalle pitäisi vaihtaa veturi niin Joensuussa (sähkörata päättyy) kuin Kuopiossakin (kulkusuunta vaihtuu ja sähkörata alkaa). Reitti on pitkä ja mutkitteleva, ja yöjuna olisi Joensuussa hankalaan aikaan keskellä yötä tai aamuyöllä. Lisäksi poikittaisliikenteen yhteys jäisi puuttumaan, tosin Joensuusta pääsisi silti hieman nykyistä paremmin Tampereelle ja Turkuun esim. Tikkurilassa tai Riihimäellä ja Lahdessa junaa vaihtamalla.

Viitosvaihtoehdossa uusia yöjunamatkustajia tulisi vuositasolla selvityksen mukaan 6000. Tappiota VR:lle aiheutuisi lähes 10 miljoonaa vuodessa. Tätä vaihtoehtoa pidän itse niin epärealistisena, etten perehdy tähän sen enempää.

Tästä aiheesta on lopuksi pakko todeta, että tämä vaatisi huomattavasti perusteellisempaa tarkastelemista ja enemmän aikaa kuin tämän kolmisen tuntia, minkä tähän nyt käytin (samalla tein sivussa muitakin asioita). Kuitenkin: jo tällä pikaisella katsomisella löytyi monia asioita, joita selvityksessä ei ole tarkasteltu tai otettu huomioon ainakaan tarpeeksi perusteellisesti. Kyseenalaista tässäkin selvityksessä on se, etteivät matkustajamäärätiedot ole julkisia. Kun osa tiedoista puuttuu, on kattava, kriittinen tarkastelu hankalaa.

Yöjuna Oulusta Helsinkiin Kuopion asemalla kesäkuussa 2006. Isompi kuva.

Linja-autolakko päättyy

2010-03-03T15:35:00.002+02:00

AKT on hyväksynyt tarjotun sovintoesityksen keskiviikkona iltapäivällä, kertovat ensimmäisenä MTV3:n uutiset ja Satakunna Kansa. Myös työnantajalle esitys on kelvannut, joten linja-autolakko päättyy kestettyään vajaan vuorokauden.

Kuljettajien on uutisten mukaan palattava töihin heti. Lakon piirissä ollut linja-autoliikenne palannee normaaliksi illan aikana, tai viimeistään huomiseen mennessä.

Bussilakkoa sovitellaan viime hetkillä

2010-03-02T17:48:00.011+02:00

YLEn uutiset kertoi tiistaina alkuillasta, että AKT:n lakon sovittelu aloitettiin uudelleen. Sopua alettiin etsiä aivan viime hetkillä, sillä lakko alkoi kello 18:00.

Neuvotteluja käytiin tiistaina illalla kello 23:een saakka, ja niitä jatketaan aamulla. Bussiliikenteen lakko alkoi kello 18:00 ja jatkuu siis keskiviikkona. Lakko pysäyttää suurimman osan kauko- ja paikallisliikenteen bussivuoroista, mutta erot ovat paikkakunnasta riippuen suuria.

Lakon aikaisia aikatauluja eri kaupunkien paikallisliikenteessä ja kaukoliikenteen aikatauluja lakon aikana tässä blogissa.

Neuvottelujen kestämisen noinkin pitkään voisi ajatella olevan hyvä merkki: ainakaan ei ole heti todettu, ettei tuloksia ole mahdollista nyt saada. Toivottavasti ja uskoakseni niin AKT kuin työnantajapuolikin tietävät, että jossain vaiheessa lakko on kuitenkin pakko päättää ja sopimus tehdä, joten miksei sitä sitten tehtäisi mahdollisimman nopeasti tappioiden minimoimiseksi.

Osapuolet pääsivät sopuun keskiviikkona iltapäivällä, jolloin myös lakko päättyi.

Päivitetty 3.3.2010 klo 15:38.

AKT:n lakko alkaa tiistaina

2010-03-01T17:07:00.007+02:00

Linja-autoliikennettä haittaava AKT:n lakko on alkamassa tiistaina kello 18:00, kertoo ensimmäisenä Ilta-Sanomat. Työntekijäliitto AKT hylkäsi valtakunnansovittelijan sovintoesityksen.

Tietoa lakon vaikutuksista paikallisliikenteen bussivuoroihin ja kaukoliikenteen bussivuoroihin.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK pitää AKT:n toimia häikäilemättöminä. EK kertoo, että tarjotulla sovintoesityksellä AKT olisi saanut kuljetusalalle teollisuuden yleistä linjaa korkeammat palkankorotukset. Viime vuosina kuljetusalan kustannukset ovat nousseet huomattavasti teollisuuden kustannuksia nopeammalla tahdilla. Linja-autoliikenteessä matkustajamäärät ovat EK:n mukaan vähentyneet jyrkästi ja suurin osa liikenteestä on tappiollista (tätä tietoa jo hieman epäilen).

Lista lakon piirissä olevista yrityksistä julkaistiin lopulta maanantaina illalla ALT:n sivuilla (linkki kaukoliikennemerkinnässä). Tätä ennen lakkoon kuuluvia yrityksiä piti selvitellä eri reittejä, mikä oli melko vaivalloista.

Päivitetty 1.3.2010 klo 22:32.

Linja-autolakko vaikuttaa bussien kaukoliikenteeseen

2010-03-01T13:05:00.024+02:00

Päivitys: Linja-autolakko päättyi keskiviikkona 3.3.2010 iltapäivällä. Liikenne palaa täysin normaaliksi viimeistään torstaina. Alla olevat lakonaikaiset aikataulut eivät siis enää ole voimassa.

Mahdollisen bussilakon alkaminen selvisi maanantaina kello 17:00, ja lakko alkaa tiistaina 2.3. kello 18.00. Valtakunnansovittelija antoi lakkoon sovintoesityksen, mutta AKT ei sopua kelpuuttanut. Useimmat liikennöitsijät ovat luvanneet ajaa ennen lakkoa lähteneet vuorot perille saakka.

Listasin toisessa merkinnässä eri kaupunkien paikallisliikenteen tilannetta, jos lakko alkaa.

Kaukoliikenteessä lakko pysäyttää seuraavien bussiyritysten liikenteen (Lähde: AKT:n lakkoilmoitus):

Koiviston Auto-konserni, johon kuuluvat myös
- Gold Line Lapissa (tiedote, ajaa vain yksittäisen Rovaniemi-Ivalo-Rovaniemi -vuoron)
- Jyväskylän Liikenne
- Kuopion Liikenne, lakon aikana ei aja yhtäkään kauko- tai vakiovuoroliikenteen lähtöä
- Porvoon Liikenne ja
- Satakunnan Liikenne, johon kuuluvat myös Oras Liikenne ja Lokkilinjat (ja entinen Lauttakylän auto). Tiedote. Vuoroja on lakon aikanakin mm. reiteilla Pori-Helsinki, Tampere-Huittinen-Rauma, Pori-Eurajoki-Rauma ja Rauma-Olkiluoto.
Savonlinja-konserni, johon kuuluvat myös
- Etelä-Suomen Linjaliikenne,
- Linja-Karjala ja
- SL-Autoyhtymä. Tiedot lakonaikaisesta yhtiön kotisivuilla.
Pohjolan Liikenne, lakonaikaiset aikataulut
Veolia Transport
Pohjolan Matka, kertoo tiedotteessaan että varuskuntien lomakuljetukset ja tilausajot hoidetaan. Konserniin kuuluvat myös Pohjolan Turistiauto (aiempi nimi), Antti kangas, Veljekset Tuppurainen, Koillismaan Turistiauto, Kainuun Liikenne, Liikenne Norppa ja Aurinkobussit.
Paunu, liikennettä lakon aikanakin Tampere-Helsinki -välillä harvennusti, muuta kaukoliikennettä Paunu ei aja.
Länsilinjat, aikataulut lakon ajaksi. Liikennettä on lakosta huolimatta varsinkin Tampere-Ikaalinen -välillä.
Pekolan Liikenne / Yhdysliikenne / S. Hellsten Oy.
Vainion Liikenne, ajaa lakon aikana joitain Turku-Helsinki -pikavuoroja, Lohja-Helsinki -vuoroja ja Turku-Kaarina-Parainen -välin vuoroja. Poikkeusaikataulu.
Oulaisten Liikenne -konserni, johon kuuluvat Käkelän Liikenne, Karhun Liikenne, Kamusen Liikenne, Klemetti Oy ja K. Hollanti Oy, poikkeusaikataulut.
Lisäksi lakossa on paikallisliikennettä ajavia yrityksiä, jotka näkyvät tästä merkinnästä.

Lakko sulkee joitain Matkahuollon toimipisteistä ja vaikuttaa myös Matkahuollon pakettiliikenteeseen. Matkahuollon tiedote. Lakon ajan aikatauluja ei näe Matkahuollon aikatauluhausta, mutta sen kautta voi etsiä pienempien yritysten vuoroja, jotka eivät ole lakon piirissä. Tämä tosin on hankalaa, koska liikennöitsijän nähdäkseen vuoron tiedot pitää aina klikata erikseen auki info-kuvakkeesta.

Lakon vaikutuksia joillain yhteysväleillä kaukoliikenteessä. Käytännössä mm. suurin osa Expressbus-vuoroista jää lakon alkaessa ajamatta.

Helsinki-Mäntsälä-Lahti: Helsinki-Mäntsälä -välillä Ventoniemi ajaa normaalit vuoronsa. Helsinki-Lahti -välillä on vain lakossa olevia liikennöitsijöitä, paitsi V. Alamäki ajaa Helsinki-Rovaniemi -vuoroa parillisina päivinä. Savonlinja ajaa yhden pikavuoron.

Lahti-Heinola: Koiviston auto tai Jyväskylän Liikenne eivät liikennöi tällä välillä lakon aikana. SL-Autoyhtymä ajaa arkipäivinä lakon aikana viisi vuoroa suuntaansa (ilmeisesti yhdellä bussilla) ja yhden pikavuoron, katso aikataulut Savonlinjan tiedotteesta. (myös Helsinki-Lahti -kohdassa mainittu yövuoro ajetaan).

Helsinki-Loviisa-Kotka: Pohjolan Liikenne ajaa 5 vuoroa suuntaansa, aikataulut. Etelä-Suomen Linjaliikenne ajaa yhden pikavuoron, joka lähtee Helsingistä Kotkaan kello 13:15 ja Kotkasta Helsinkiin kello 17:20. Porvoo-Helsinki -liikenteestä kaupunkikohtaisella listalla.

Tampere-Jyväskylä: Töysän Linja liikennöi, Paunu ei aja tällä välillä yhtään vuoroa.

Helsinki-Hämeenlinna-Tampere: Paunu ajaa harvennetulla vuorovälillä, katso aikataulu. Länsilinjat ajaa yhden vuoron Tampereelta Helsinkiin ja takaisin. Osmo Aho ajaa yhden vuoronsa Helsinki-Tampere-Kokkola -välillä, mutta tämä vuoro ei kaikkina päivinä normaalistikaan liikennöi.

Helsinki-Salo-Turku: Vainion Liikenne ja Pohjolan Liikenne ovat lakossa molemmat, eikä välillä muiden vuoroja kulje. Pohjola ajaa kolme vuoroa suuntaansa lakon aikana, Vainion liikenne peräti 7 vuoroa.

Lahti-Hauho-Pälkäne-Tampere: Vain Helmikkala ajaa yhden vuoronsa. Se lähtee Tampereelta Lahteen kello 16:00 ja Lahdesta Tampereelle kello 18:45.

Lahti-Hämeenlinna-Turku: Pekolan Liikenne ajaa viisi vuoroa suuntaansa. Koiviston auto ei liikennöi lakon aikana tätä linjaa.

Pori-Rauma-Turku: Satakunnan liikenne ajaa kaksi vuoroa. Salminen Erkka ajaa Raumalta 15:35 Turkuun lähtevän vuoronsa. Turusta Laitilaan ja Raumalle Salmisen paluuvuoro lähtee 17:30.

Lakko pysäyttää mm. Savonlinjan Expressbus-vuorot. Kuva Mikkelistä helmikuulta 2005. Isompana.

Päivitetty 2.3.2010 klo 13:30

Bussilakon vaikutuksia paikallisliikenteessä

2010-02-28T15:59:00.055+02:00

Päivitys: Linja-autolakko päättyi keskiviikkona 3.3.2010 iltapäivällä. Liikenne palaa täysin normaaliksi viimeistään torstaina. Alla olevat lakonaikaiset aikataulut eivät siis enää ole voimassa.

Kirjoitin aiemmin tiistaina alkavasta bussilakosta ja katsoinkin jo muutaman kaupungin osalta, miten lakko vaikuttaisi liikenteeseen. Kokoan tähän merkintään linkkejä eri kaupunkien aikatauluihin ja tietoja lakon ulkopuolisten bussiyritysten vuoroista. Tarkemmat aikataulutiedot kannattaa varmistaa liikennöitsijän tai muun virallisen tahon sivuilta.

Bussilakko alkaa tiistaina 2.3.2010 kello 18:00. Lakon alku selvisi maanantaina kello 17.00, kun AKT hylkäsi sovintoesityksen. Lakon alkaminen on erittäin valitettavaa, koska lakko vähentää matkustajia joukkoliikenteestä ja aiheuttaa bussiyrityksille taloudellisia ongelmia.

Lakon vaikutuksia kaukoliikenteen bussivuoroissa.

Helsinki, Espoo, Vantaa, Kerava: Pääkaupunkiseudulla lakon piirissä ovat Etelä-Suomen Linjaliikenne, Nobina (entinen Concordia Bus), Pohjolan Kaupunkiliikenne ja Veolia Transport. Helsingin Bussiliikenteen (HelB) ajamat linjat eivät ole lakossa, koska sen kuljettajat ovat kunta-alan ammattijärjestön sopimuksen piirissä. Myös Tammelundin liikenne on perinteisesti liikennöinyt lakkojen aikana, koska sen kuljettajat eivät kaiketi kuulu AKT:hen. Espoon suunnalla liikennöivät Westendin Linja ja Åbergin Linja on lakon ulkopuolella, kuten myös Taksikuljetus ja Korsisaari.

HSL:n lakkosivuilla on lista linjoista, jotka ajetaan normaalisti. Lakkoon menevät linjat voi katsoa myös HSL:n sivuilta linjakohtaisista aikatauluista. Linjakohtaisissa aikatauluissa lukee aivan alareunassa linjan liikennöitsijä. Liikennöitsijät näkyvät myös tästä epävirallisesta listasta. Lakko ei vaikuta metro-, raitiovaunu-, lautta- tai junaliikenteeseen. Osalla bussilinjoista ajetaan näiden poikkeusaikataulujen mukaan. Lakon aikana kaukoliikenteen junissa kelpaavat myös lähiliikenteen liput väleillä Kirkkonummi-Espoo-Pasila-Helsinki ja Tikkurila-Pasila-Helsinki.

Esimerkiksi Vantaan sisäisistä linjoista lakkoon menevät kaikki paitsi HelBin ajamat linjat 35 (Kaivoksela/Myyrmäki-Askisto) ja 75 (Pohjois-Nikimäki-Korso) ja linjat 1, 2, 3 ja 15. (Tietoja Vantaan ja Espoon liikenteestä on päivitetty 1.3.2010 klo 22:10, aiemmin osa linjoista puuttui)

Espoossa lähes koko sisäinen liikenne pysähtyy lukuun ottamatta HelBin liikennöimiä linjoja 22, 23 ja 52, Westendin Linjan ajamia linjoja 16, 61 ja 81 ja Korsisaaren linjaa 96. Myös palvelulinjoista osa liikennöi, nekin näkyvät HSL:n listasta. Pohjolan Liikenne aikoo ajaa osan vuoroistaan linjalla 42, katso aikataulu.

Helsinki-Vantaan lentoasema: Lentokenttälinjaa 615 (ja lähes kaikkia muitakin lentoaseman linjoja) ajaa Veolia, ja linjat ovat lakon piirissä. Finnairin bussia Helsingin Elielinaukiolta lentoasemalle liikennöi Pohjolan Liikenne poikkeusaikatauluilla, puolen tunnin vuorovälillä. Ventoniemen U841-linja (Hämeenkylä-Lentoasema-Maantiekylä-Hyrylä-Hyvinkää) ajaa muutaman lähtönsä normaalisti lakon aikanakin.

Helsingin osalta on muuten erikoista se, ettei HSL:n sivuilla vielä maanantaina kello 16:20 mainittu mahdollisesti reilun vuorokauden päästä alkavasta lakosta yhtään mitään. HSL:n tiedote ilmestyi maanantaina kello 17:00.

Nurmijärvi, Tuusula: Klaukkalasta, Rajamäeltä ja Nurmijärveltä Helsingin suuntaan liikennöivä Nurmijärven Liikenne / Korsisaari ja mm. Hyvinkää-Hyrylä-Helsinki -linjaa ajava Ventoniemi ovat kertoneet, ettei lakko koske niiden liikennettä. Etelä-Suomen Linjaliikenteen ja Koiviston Auton liikenne on lakon piirissä.

Järvenpää, Hyrylä: Etelä-Suomen Linjaliikenne ajaa lakosta huolimatta linjaa 22 (Nummenkylä-Metso-Rautatieasema) aamusta alkuiltaan asti, aikataulut löytyvät Savonlinjan tiedotteesta. Palvelulinjat eivät liikennöi. ESLL ajaa myös muutaman vuoron reitillä Mäntsälä-Kellokoski-Järvenpää-Hyrylä-Helsinki, aikataulut em. linkistä, Ventoniemi ajaa samalla reitillä normaalit vuoronsa. Hyrylä-Helsinki -välille Ventoniemi laittaa tarvittaessa lisäautoja näihin vuoroihin. Koiviston Auto ei lakon aikana liikennöi Hyrylän vuoroja.

Kirkkonummi: Pohjolan Liikenne on lakossa mukana. Tiedotteen mukaan lakon aikana ei ajeta Kirkkonummen vuoroja. Kirkkonummen kautta liikennöivä Ambers Busstrafik on lakon ulkopuolella, kuten myös Wikström & Degerlund. Ne liikennöivät kaikkia linjan U190 lähtöjä (HSL lakkosivuilla), paitsi aamun ensimmäistä vuoroa Inkoosta Helsinkiin (lähtee Pikkalan th:sta 6:55), jota ajaa Pohjolan Liikenne ja joka ei kulje. Kaikki linjan Helsingistä lätevät vuorot ajetaan normaalisti.

Hyvinkää: Hyvinkään Liikenne ei ole mukana lakossa pienenä yrityksenä, vaan bussit kulkevat lakon aikana normaalisti. Myös Ventoniemi liikennöi normaalisti lakosta huolimatta.

Hämeenlinna: Paikallisliikenteen Vekka Liikenne ja Hämeen Linja liikennöivät normaalisti lakon aikana.

Imatra: Pohjolan kaupunkiliikenne on lakossa, eikä aja Imatran paikallisliikenteen vuoroja. Myös Autolinjojen ajama palvelulinja 2 ja linja 3 ovat lakon piirissä. Kutsutaksit ja linjataksilinja 8 (Vuoksenniska-Keskusasema-Imatrankoski) liikennöivät normaalisti.

Joensuu: Suurinta osaa Joensuun paikallisliikenteestä ajava Lehtosen Liikenne ei ole mukana lakossa, kertoo Karjalainen. Pohjolan Matka ja Linja-Karjala ovat mukana AKT:n lakossa. Linja-Karjala ajaa lakon aikanakin runsaasti vuoroja Hammaslahti-Reijola-Joensuu -välin linjoilla 102 ja 103, aikataulut. Savo-Karjalan Linja liikennöi normaalisti.

Jyväskylä: Jyväskylän Liikenne menee lakkoon. Tiedote. Pienemmät liikennöitsijät, kuten Keski-Suomen Liikenne, Koivuranta ja Töysän Linja ovat lakon ulkopuolella.

Kajaani: Pohjolan Matka on lakon piirissä, eikä paikallisliikennettä sivujensa mukaan ajeta kun lakko alkaa.

Kokkola: Kokkolan Liikenne ajaa paikallisvuoronsa normaalisti. Kamusen Liikenne on lakossa.

Kotka: Pohjolan Liikenne on lakon piirissä, samoin Etelä-Suomen Linjaliikenne. Paikallisliikenne pysähtyy lähes kokonaan. Vuorelan Liikenne ei ole lakossa, vaan ajaa normaalit vuoronsa mm. Kotka-Hamina -välillä, aikataulut. Kotkan kaupungin lakkosivut.

Kouvola: Etelä-Suomen Linjaliikenne tulee olemaan mukana lakossa, ja paikallisliikenne pysähtyy lakon alkaessa. Lakon aikana ESLL ajaa vain ruuhka-aikoina linjalla Kouvola-Kuusankoski-Voikkaa, aikataulut. Elimäen Liikenne ja Martti Laurila eivät mene lakkoon vaan ajavat vuoronsa normaalisti. Laurila liikennöi Kouvolasta varsinkin Valkealan ja Vuohijärven suuntaan, katso aikataulut. Elimäen Liikenne ajaa reitillä Kouvola-Koria-Elimäki ja osa vuoroista jatkaa Loviisaan, aikataulut.

Kuopio: Kuopion Liikenne on AKT:n lakon piirissä. Vain yksittäisiä vuoroja ajetaan, Kuopion Liikenteen aikataulu. Myös Linja-Karjala, Pohjolan Liikenne ja Pohjolan Matka ovat kaikki mukana lakossa, joten bussiliikenne Kuopion seudulla vaikeutuu pahasti. Savo-Karjalan Linja ei ole mukana lakossa, joten mm. Kuopio-Kaavi -välillä suurin osa vuoroista liikennöi normaalisti. Linja-Karjala ajaa vuoroja välillä Kuopio-Nilsiä ja Kuopio-Tuusniemi(-Outokumpu-Joensuu), aikataulut.

Lahti: Lahden Liikenne / Koiviston auto kuuluvat lakkoon, ja Lahden paikallisliikenne hiljenee melkoisesti, kun lakko alkaa. Lahden Liikenne ajaa poikkeusaikatauluilla ruuhka-aikoina vain linjoilla 3 (Tiilijärvi-Kauppatori-Hiekkanummi), 5 (Metsäkangas-Kauppatori-Hörölä), 21 (Riihelä-Kauppatori-Liipola) ja 31 (Soltti-Mukkula-Kauppatori-Patoniitty). Orimattila-Lahti -välillä voi kulkea useammalla Pukkilan Liikenteen vuorolla.

Lahdessa Lehtimäen liikenne ei ole mukana lakossa vaan liikennöi normaalisti. Lehtimäki liikennöi Lahden keskustasta pääosin Uusikylä-Nastola -suuntaan ja Hollolan ja Tiilikankaan kautta Päijät-Hämeen keskussairaalalle. Lehtimäki ajaa aamulla ja iltapäivällä myös vuoroja Koulutuskeskus Salpaukselle Kivimaan kautta. Lehtimäen sivuilla on muuten todella hienosti toteutettu Google Maps -pohjainen linjakartta, tästä voisikin kirjoittaa joskus enemmän.

Myös Reissu Ruoti on lakon ulkopuolella ja liikennöi normaalisti linjoillaan 71 (Jalkaranta-Kauppatori-Ämmälä), 72 (Jalkaranta-Kauppatori-Renkomäki) ja 73 (ABC Renkomäki-Kauppatori-Jalkaranta, vain muutama lähtö aamulla), linjojen aikataulut. Pekolan Liikenne sen sijaan on mukana lakossa, kertoo ESS.fi.

Lappeenranta: Autolinjat kuuluu Savonlinja-konserniin ja siten lakon piiriin. Linjalla 5 (Matkakeskus-Keskusta-Yliopisto) ajetaan osa vuoroista ruuhka-aikana, aikataulut. Lappeenranta-Imatra -välillä ajetaan ruuhka-aikoina muutama vuoro. Lapppeenranta-Vainikkala -vuorot kulkevat normaalisti. Vuorelan Liikenne ei ole mukana lakossa, vaan ajaa normaalisti vuoronsa Lappeenranta-Jurvala-Taavetti -välillä. Toimi Vento ajaa normaalisti, aikataulut. Myös Tilausliikenne Pekki ajaa normaalisti.

Loviisa: Etelä-Suomen Linjaliikenteen ajama paikallisliikenne on mukana lakossa, mutta lakon aikana ajetaan silti mm. suurin osa Loviisa-Valko-Vårdo -linjan vuoroista. Poikkeusaikataulut Savonlinjan sivuilla. Elimäen Liikenne ajaa muutamia vuoroja Elimäen ja Kouvolan suuntaan. Ikäihmisille tarkoitettu palveluliikenne kulkee normaalisti.

Mikkeli: Savonlinjan liikenne pysähtyy lakon alkaessa, paikallisliikenteessä ei ajeta vuoroja lainkaan. Savonlinja ajaa kuitenkin lakon aikanakin vuoroja väleillä Mikkeli-Otava-Hietanen, Mikkeli-Ristiina-Pellos, Mikkeli-Juva ja Mikkeli-Anttola, aikataulut. Ihastjärven Linja ei kuulu lakon piiriin, yksittäisillä vuoroilla pääsee mm. Otavan suuntaan, aikataulut. Kattavammin Ihastjärven Linja ajaa Peitsari-Haukivuori -suunnalle, jossa yhtiö ajaa suurimman osan vuoroista. Moppe-palvelulinjat kulkevat normaalisti, Moppe-linjojen aikataulut.

Oulu: Oulun paikallisliikenne kärsii bussilakosta pahasti: Koskilinjojen lähes koko liikenne pysähtyy. Lakon aikana Koskilinjat ajaa vain yksittäisiä vuoroja ruuhka-aikana. Aikataulut Koskilinjojen sivuilta. V. Alamäki sen sijaan ei ole lakon piirissä, joten sen vuorot Iin ja Haukiputaan suunnalta Ouluun ajetaan normaalisti.

Pieksämäki: Pieksämäen paikallisliikennettä ajava Ihastjärven Linja ei kuulu lakon piiriin.

Pori: Paikallisliikennettä hoitava Porin Linjat on lakon piirissä ja sen ajama liikenne pysähtyy kokonaan. Ruosniemen Linja-auto ei mene lakkoon, vaan ajaa normaalisti linjansa 27 (Pori-Tuorsniemi-Viasvesi, aikataulu). Lisäksi Ruosniemi ajaa osan lähdöistä linjoilla 4 ja 5, mutta aikatauluista ei näy, mitkä vuorot ovat sen liikennöimiä. Mutta jos muistat kulkevasi näillä linjoilla usein juuri tiettyyn aikaan ja nimenomaan Ruosniemen vuorossa, se kulkee luultavasti lakon aikanakin normaalisti. Myös Lyttylän Liikenne on lakon ulkopuolella, mutta aikatauluista ei selviä, mitä vuoroja linjalla 60 se ajaa, vai ajaako mitään. Veolia Transport West ajaa osan vuoroista linjalla 7 (Isojoenranta-Kauppatori-Makholma), aikataulut.

Satakunnan liikenne ajaa lakon aikana joitain vuoroja, katso aikataulut. Satakunnan Kansan uutinen.

Porvoo: Porvoon Liikenne on osa Koiviston Auto -yhtymää ja siksi kuuluu lakon piiriin. Porvoo-Helsinki -välillä Pukkilan Liikenne ei pienenä yrityksenä ole lakon piirissä, vaan liikennöi normaalisti. Katso Pukkilan Liikenteen aikataulut Lahti-Orimattila-Pukkila-Porvoo-Helsinki -reitille. Porvoon Liikenne ajaa Porvoo-Helsinki -välillä osan vuoroista ruuhka-aikana. Lisäksi Kilpilahden paikallisvuoroja ajetaan lakon aikana.

Riihimäki. Ventoniemi ei ole mukana lakossa, Riihimäen paikallisliikenne toimii kuten tavallisesti. Pekolan Liikenne kuitenkin on, katso poikkeusaikataulut.

Rovaniemi: Ketosen Liikenne kuului bussilakon piiriin talvella 2006, ja kuuluu myös tällä kertaa. Vuoroja ajetaan lakon aikana linjoilla 4 (ajetaan klo 7.30–10.30 suunnassa Sudentie-Keskusta-Yliopisto-Viirikangas, kello 13.00-18.00 toiseen suuntaan), 5 ja 14. Pikakuljetus Rovaniemi ajaa normaalisti omat linjansa. Gold Line on lakossa mukana. Eskelisen Lapin Linjat ja muut yritykset liikennöivät normaalisti. Lapin Kansan uutinen.

Salo: Vainion Liikenne on mukana lakossa. Lakon aikana liikennöidään osa vuoroista vain linjalla 1 (Halikko-Salo-Sirkkula), katso aikataulut.

Savonlinna: Niin Pohjolan Liikenne kuin Savonlinja / Linja-Karjalakin ovat lakossa mukana. Savonlinnan paikallisliikennettä ei ajeta lakon aikana. Palveluliikenteen linjat Pali1 ja Pali2 liikennöivät kuitenkin normaalisti. Kosola liikennöi normaalisti.

Seinäjoki: Lakko pysäyttää Veolia Transportin ajaman paikallisliikenteen kokonaan.

Tampere: Tampereen kaupungin liikenteessä lakko pysäyttää yksityisten ajamat, kilpailutetut linjat. Näitä ovat linjat 7 (Pirkkala-Keskustori), 10 (Järvensivu-Keskustori-Pispalanharju), 15 (Kaukajärvi-Nekala-Keskustori) ja 27 (Irjala-Keskustori-Ryydynpohja). Linjaa 2 liikennöidään lauantaiaikataulujen mukaan.

Lakko koskee myös Länsilinjojen, Paunun ja Veolia Transportin ajamia lähiliikenteen vuoroja. Paunu liikennöi linjalla 62 Pirkkalaan poikkeusaikatauluilla, mutta busseja kulkee silti kattavasti koko päivän alkuiltaan asti. Ruuhka-aikoina ajetaan myös joitain vuoroja Tampereelta Kangasalaan ja Lempäälään. Aikataulut löytyvät Paunun sivuilta. Veolia Transport liikennöi linjaa 90 Kämmenniemen, Sorilan ja Kaanaan suunnalla ja linjaa 75 Tampere-Kangasala-Ponsa. Veolian aikataulu mahdollisen lakon varalle. Länsilinjojen aikataulut lakon alkaessa.

Tampereella lakon ulkopuolelle jää useita pieniä liikennöitsijöitä. Kangasalan ja Pälkäneen suunnalla on lakon aikana mahdollista käyttää Helmikkalan vuoroja. Luopioisten Linja liikennöi normaalisti Tampere-Kangasala-Pälkäne-Kyynärö -reitillä. Yhtiön vuorot löytyvät helpoiten hakemalla Matkahuollon hausta vuoroja välille Tampere Kyynärö. Tampereelta 15.30 lähtevän vuoron aikataulu.

Marttila Tours ajaa normaalisti Tampere-Orivesi-Ruovesi-Pohjaslahti -vuoronsa, lähtee Tampereelta 14:45. Toiseen suuntaan vuoro lähtee Ruovedeltä kello 11:40, katso aikataulu. Valkeakosken Liikenne ajaa lakon aikana normaalisti, aikataulut.

Turku: Turun alueella lakossa ovat TLO-yritykset Linjaliikenne Nyholm, Juha Jalo (Åke Jalo ja Lounaislinjat), Lehtisen Linja (Turkubus), Linjaliikenne Muurinen (Ajomies Oy) ja Turun Citybus Oy ja LS-Liikennelinjat Oy, jonka liikenteen edellä mainitut yritykset ajavat. Lisäksi lakossa ovat Sopimus Seitsikko (linja 28), SL-Autolinjat eli Savonlinja, Vainion Liikenne, Pohjolan Liikenne ja Satakunnan Liikenne. Joitain lakon piirissä olevia linjoja ajetaan ruuhka-aikana, aikataulut kaupungin sivuilla. Vainion liikenteen lakonaikaisen liikenteen aikataulut. Linjakohtainen lista liikennöitsijöistä Turun kaupungin sivuilla.

Auto Andersson ei ole lakon piirissä, vaan liikennöi normaalisti linjojaan 8 (Kauppatori-asema-Ruissalo, aikataulu), 10 (Kauppatori-Mylly-Ikea, aikataulu, reitistä en löytänyt tarkempaa tietoa), 12 (Härkämäki-Kauppatori-Varissuo, aikataulu) ja 20 (Muhkuri-Kauppatori-Ylioppilaskylä, aikataulu).

Turun Kaupunkiliikenne Oy ei ole lakon piirissä. Niinpä sen ajamat linjat 3, 30, 50, 51, 52, 53, 54, 55, 56, 58, 73, 74, palvelulinjat P1, P2, P3 ja yölinja 36 liikennöivät lakon aikana normaalisti. Linjakohtaiset aikataulut.

Turku-Piikkiö-Paimio -linjalla liikennöidään poikkeusaikataululla, noin puolen tunnin välein ja pääasiassa ruuhka-aikoina. Turusta lähtee tähän suuntaan myös kello 14:40 Hangon Liikenteen vuoro, joka ei kuulu lakon piiriin. Turku-Lieto -välillä ajetaan myös poikkeusaikatauluilla.

Valtasen Liikenne on lakon ulkopuolella. Valtanen liikennöi Turku-Lieto-Aura-Pöytyä-Oripää -reitillä, aikataulut ma-pe.

Turun Sanomissa on maanantaina kirjoitettu lakosta, mutta jutusta ei ikävä kyllä käytännössä ilmene, mitä linjoja ja mitkä liikennöitsijät lakon aikana ajaisivat. Kaupungin joukkoliikenteen sivuilla ei edes maanantaina illalla sanottu koko lakosta mitään. Turusta on kyllä pakko sanoa, että tämä lakkoinformaatio on aika huonoa: vaikka sentään olen seurannut joukkoliikenteen asioita jo vuosia, oli aika hankalaa saada yhtään selkoa siitä, mitä liikennettä Turussa lakon aikana kaiken kaikkiaan ajetaan. Lisäys: myöhemmin kaupungin etusivulta löytyi tiedote, josta näkyy osa ajettavista linjoista.

Vaasa. Vaasan paikallisliikenne ei ollut vuonna 2006 lakon piirissä, eikä ole Vaasan paikallisliikenteen sivujen mukaan nytkään. Paikallisliikenne toimii siis normaalisti.

Lakon vaikutuksia kaukoliikenteen bussivuoroissa.

Virheistä voi ilmoittaa kommenteissa tai sähköpostilla viimaan [a] gmail.com

Busseja Pohjolan Liikenteen varikolla Helsingin Ilmalasta lokakuussa 2005. Isompi kuva.

Tietoja päivitetty 3.3.2010 15:45.

Bussilakko saattaa alkaa tiistaina

2010-02-26T14:25:00.000+02:00

Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT ja Autoliikenteen työnantajaliitto ALT eivät ole päässeet vieläkään sopuun kuljetusalan työehtosopimuksesta. AKT uhkasi aloittaa mm. linja-autoliikennettä koskevan lakon 21.2. alkaen, mutta työministeriö siirsi lakon mahdollisen alkamisen tiistaihin 2.3.2010. Jos tuohon mennessä sopua ei synny, bussilakko alkaa tiistaina 2.3. kello 18.00.

Sopimuksessa hiertää luonnollisesti ainakin rahapuoli: kuljettajat haluaisivat lisää palkkaa, mutta työnantajat eivät halua maksaa enempää. Työantajan mukaan kuljettajat vaativat kuuden prosentin palkankorotusta, ja lisäksi muut vaatimukset nostavat kuluja vielä kuudella prosentilla. AKT taas väittää, ettei työaika- ja työolovaatimuksilla olisi kustannusvaikutuksia ollenkaan.

Kummankaan osapuolen nettisivuilta ei näyttänyt löytyvän listaa lakon piirissä olevista bussiyrityksistä, vaikka ne varmasti jo tiedetäänkin. STT:n mukaan lakossa olisi 30 linja-autoyritystä, eli käytännössä suurin osa bussiliikenteestä pysähtyy jos lakko alkaa.

Varmasti lakon piiriin kuuluvat ainakin suurimmat liikennöitsijät, eli Koiviston auto -yhtymä (Gold Line, Jyväskylän Liikenne, Kuopion Liikenne, Koskilinjat, Lahden Liikenne, Porvoon Liikenne, Satakunnan Liikenne), Savonlinja-yhtiöt (Autolinjat, Etelä-Suomen Linjaliikenne, Linja-Karjala, SL-Autoyhtymä), Pohjolan Liikenne, Paunu ja Länsilinjat.

Helsingissä lakon piirissä ovat ainakin Nobina, Pohjolan Liikenne ja Veolia Transport. Sen sijaan Helsingin Bussiliikenteen (HelB) ajamat linjat eivät ole lakossa, koska sen kuljettajat ovat kunta-alan ammattijärjestön sopimuksen piirissä. Myös Tammelundin liikenne on perinteisesti liikennöinyt lakkojen aikana, koska sen kuljettajat eivät kaiketi kuulu AKT:hen. Nurmijärven Liikenne / Korsisaari ja Ventoniemi ovat kertoneet, ettei lakko koske ainakaan alkuvaiheessa niiden liikennettä.

Tampereella lakko pysäyttäisi yksityisten ajamat, kilpailutetut linjat. Näitä ovat linjat 7 (Pirkkala-Keskustori), 10 (Järvensivu-Keskustori-Pispalanharju), 15 (Kaukajärvi-Nekala-Keskustori) ja 27 (Irjala-Keskustori-Ryydynpohja). Linjaa 2 liikennöitäisiin lauantaiaikatauluilla.

Kaaos junaliikenteessä jatkui sunnuntaina

2010-02-22T01:53:00.007+02:00

Olen toisinaan ihmetellyt, kun junaliikenteen kaaoksesta on puhuttu melko heppoisinkin perustein, mutta nyt kaaoksesta puhuminen on kyllä kerrassaan aiheellista. Perjantaina alkaneet junaliikenteen ongelmat jatkuivat sunnuntaina jopa entistä pahempina. Sunnuntaina Helsingistä lähteviä kaukojunia ei saatu peruutettua Ilmalan varikolta lähtöraiteille Helsinkiin. Myöhästymiset olivat jo aamulla muutamia tunteja, ja ne pahenivat vielä iltaa kohti. Myöhästymiset lienevät pahimpia vuosiin.

Päivän mittaan VR järjesti jonkin verran vuoroja niin, että Helsingistä pääsi jotenkin pohjoiseen, mutta esimerkiksi iltapäivällä 16:06 Ouluun lähtevä IC55 lähti matkaan Helsingistä kello 23:12, yli 7 tuntia myöhässä. Samoin tunteja myöhässä lähti iltapäivän IC-junia Joensuuhun ja Kajaaniin. Toivottavasti matkustajat ovat osanneet hakeutua aiemmin lähteneisiin juniin, jotka ovat nekin olleet tunteja myöhässä, mutta ovat kuitenkin jotenkin päässeet liikkeelle. Helsingistä lähtevät yöjunat ovat tänäänkin myöhässä: esimerkiksi Kemijärvelle 19:26 lähtevä yöjuna on päässyt matkaan vasta 1:35.

Ongelmat ovat tavallaan pienestä kiinni. Katsoin sunnuntaina päivällä junien kulkutietoja, ja Helsinkiin päin menevät junat kulkivat kyllä enimmäkseen hyvin ajallaan. Ongelmat kuitenkin alkavat, kun Helsinkiin saapuneita junia yritetään saada Ilmalaan, ja uusia junia Ilmalasta liikenteeseen. Jos junia ei tarvitsisi käyttää varikkoalueella, voisi liikenne sujua jotenkin siedettävästi.

Maanantailta on jo sunnuntai-iltana peruttu useampi juna Tampereen ja Helsingin ja Turun ja Helsingin väliltä. Myös lähiliikennettä on karsittu. Riihimäen ja Helsingin välillä tulee aamulla olemaan varmasti erittäin täyttä. VR:n sivuilla on tiedote maanantaina perutuista junavuoroista. Ei ihan ole putkeen mennyt muuten tuo tiedotekaan: ensin mainitaan, että tunnuksettomat lähijunat 224 ja 228 Riihimäeltä Helsinkiin on peruttu, mutta myöhemmin kerrotaan, että tunnuksettomat lähijunat Riihimäki-Helsinki -välillä ajetaan normaalisti. Ja jos noiden tunnuksettomien junien vaunut jäävät päiväksi Riihimäelle on todennäköistä, että niitä perutaan iltapäivällä myös toiseen suuntaan kuljettaessa.

Maanantaina kannattanee ainakin Helsingin ja Turun tai Tampereen välillä harkita pikavuorobussien käyttämistä. Hieman ihmettelin, kun Hesarin uutisessa mainittiin jonkun odotelleen Tampereen-junaa 2,5 tuntia, kun välillä pääsisi kulkemaan myös bussilla. Käyttämättömästä junalipusta saa rahansa takaisin, mutta hinnasta vähennetään 8 euron toimitusmaksu, jos juna on jo mennyt kun lippua lunastetaan takaisin. Ennen junan lähtöä takaisinlunastetusta lipusta VR perii neljän euron toimitusmaksun. Toisaalta jos haluaa matkustaa halvalla, kannattaa myöhässä olevaa junaa odotella, yli kahden tunnin myöhästymisistä kun lipun hinnasta saa 50 % takaisin.

Toisaalta junasotku voi tarjota myös mahdollisuuden matkustaa halvalla, jos asuu lähellä asemaa, eikä lähtöajalla ole niin väliä. Silloin voi vahdata VR:n liikennetiedoista myöhässä olevien junien kulkutietoja, ja ajoittaa lähtönsä yli 2 tuntia myöhässä olevaan junaan, jolloin matka on käytännössä puolet tavallista halvempi.

Mutta jos meillä on vaikeuksia, on junaliikenne Ruotsissa vielä suuremmissa hankaluuksissa. Junaliikenne oli vuorokauden ajan pääasiassa kokonaan poikki, ja myöhästymisiä on edelleen riittänyt.

Tämä lähijuna lähti Tampereelta kohti Helsinkiä ajallaan tammikuussa 2010. Isompi kuva.

Yöjunat myöhästyivät monta tuntia

2010-02-20T23:47:00.002+02:00

VR:n hankaluudet huipentuivat taas perjantain ja lauantain välisenä yönä, kun Helsingistä pohjoiseen lähteneet yöjunat jäivät lähtiessään tuntikausia myöhään. Yöjunat jumiutuivat kovan tuulen, pakkasen ja lumisateen takia Ilmalan varikolle, eikä niitä saatu koottua ajoissa. Perjantaina alkoivat myös hiihtolomat Etelä-Suomessa, joten yöjunat olivat loppuunmyytyjä ja niitä oli liikenteessä normaaliviikonloppua enemmän.

Yöjunien lähtöaika siirtyi lukuisia kertoja aina vain eteenpäin, ja matkustajat saivat odotella Helsingissä ja väliasemilla. Lopulta viimeiset yöjunat lähtivät vasta aamuyön tunteina kolmen-neljän aikoihin. Myöhästyminen lienee ollut yksi pahimmista mitä VR:lle on viime vuosina sattunut. VR on luvannut poikkeuksellisesti palauttaa koko lipun hinnan kaikille yöjunamatkustajille, joiden matka myöhästyi yli kolme tuntia. Yli kolme tuntia myöhästyivätkin melkein kaikki Kolarin ja Rovaniemen junat. Rahojen palauttaminen lieventää varmasti matkustajien kärsimystä mukavasti, onhan pitkillä matkoilla hintaakin kohtuullisesti.

Ratkaisua tähän junasotkuun on hankala keksiä. Jos tuulee kovaa, on paljon pakkasta ja samalla sataa lunta, menevät sähkövastuksilla sulatettavat vaihteet usein jäähän ja junien kulku hankaloituu. En tiedä, voisiko sulatuksen tehoja lisätä, tai olisiko se edes järkevää, koska tällaista säätä ei Etelä-Suomessa kovin usein ole.

Toisaalta muuten helposti parannettavia asioita näytti tälläkin kerralla riittävän. Tikkurilassa ja Riihimäellä matkustajia ajettiin asemilta ulos pakkaseen odottamaan, mikä on tällä kelillä ja myöhästymiset huomioon ottaen aivan käsittämättömän typerää. Tikkurilassa VR oli viestintäjohtaja Hanna von Wendtin mukaan määrännyt aseman avattavaksi uudestaan sen jälkeen, kun vartijat olivat ehtineet aloittaa aseman tyhjentämisen. On voinut olla mielenkiintoinen keskustelu tuossa tilanteessa vartijoiden ja asemalla junaa tunteja odottaneiden ja kyllästyneiden matkustajien välillä.

Riihimäellä aseman tyhjentämisen syy vetää melkein jo hiljaiseksi. Aseman valaistusta ei saatu automatiikan takia päälle yöaikaan, eikä matkustajia uskallettu jättää pimeään odottamaan. VR:ltä ei toisin sanoen löytynyt ketään, joka olisi yöllä saanut valot päälle asemahalliin. "Tämä on suorastaan anteeksipyydettävää, mutta siinä oli myös turvallisuusnäkökohta", kommentoi liikennepäällikkö Mauno Haapala Riihimäen tapausta Ylelle.

Matkanteon ongelmat eivät jääneet vain lähtemisen viivästymiseen, vaan HS:n uutisissa kerrottiin myös, ettei autojen lämmitys toiminut eräässä autojenkuljetusvaunussa. Toisessa junassa ravintolavaunussa oli ollut pakkasta.

Muitakin vaikeuksia on junissa riittänyt. Tänään kiskobussivuoroja on korvattu linja-autoilla Savonlinna-Parikkala ja Iisalmi-Ylivieska -väleillä ja kaukojunia on kulkenut edelleen myöhässä. Muutama viikko sitten Pendolinon ravintolavaunun sisäkatto putosi matkustajien niskaan. Liikenneministeriön ja VR:n välillä on kiistelty myöhästymisistä ja niiden syistä.

Matkatavaran ja pakettien lähettäminen junalla on hankalaa

2010-02-10T20:19:00.002+02:00

Aina toisinaan juniin haikaillaan mahdollisuutta matkatavaroiden tai pakettien lähettämiseen, ja aiheesta etsitään joskus tietoa tästäkin blogista Googlen kautta.

Pakettien lähettäminen junissa ei kuitenkaan nykyisin ole käytännössä mahdollista. Periaatteessa se on, mutta paketti on vietävä junaan lähtöasemalla itse, ja jonkun on määräasemalla se haettava sieltä. Tämäkin onnistuu vain matkatavaraosastollisissa pikajunissa, joita on nykyisin melko vähän. Helsingistä Kouvolan suuntaan tällaisia junia ei kulje yhtäkään, ja pääradallakin matkatavaraosastoja on vain yöjunissa.

VR:n ylläpitämä junien matkatavarapalvelu päättyi viitisen vuotta sitten, 5. kesäkuuta 2005. Matkatavarapalvelun kautta saattoi tuohon asti lähettää suuria matkatavaroita ja paketteja suorilla pikajunayhteyksillä Helsingin, Turun, Tampereen, Oulun ja Joensuun asemille tai asemilta. Näillä asemilla VR:n henkilökunta huolehti tavarat junaan ja pois junasta.

Kovin suurta kysyntää junien matkatavarapalvelulle ei ole enää tuolloinkaan ollut. Verkkouutiset kertoi muinoin selvityksestä, jonka mukaan kirjattua matkatavaraa lähetettiin vuonna 2004 keskimäärin 10 kertaa päivässä jokaisella palveluasemalla. Kirjatun matkatavaran tuotoilla katettiin silloin noin 14 prosenttia toiminnasta koituvista kustannuksista.

Toisaalta Matkahuolto on tarjonnut jo vuosikausia pakettipalveluja, jolloin paketit kulkevat Matkahuollon toimipisteestä toiseen busseissa. Palvelupisteitä on laajasti, mikä lienee aikanaan vähentänyt saman palvelun käyttöä junaliikenteessä.

Matkatavaravaunu Oulu-Kuopio-Helsinki -yöjunassa elokuussa 2006. Isompi kuva.

VR vahvisti: junamaatti ei enää anna alennusta

2010-02-07T16:51:00.000+02:00

Vanhanmallinen junamaatti Tampereen asemalla helmikuussa 2010.

Tämä aihe on päässyt hieman jo vanhenemaan, mutta palaan kuitenkin varmistamisen vuoksi siihen. Kirjoitin joulukuussa VR:n lopettaneen 50 sentin alennuksensa asemien lipunmyyntiautomaateista eli Junamaateista. Silloin laitoin asiasta myös kysymyksen VR:lle, johon ei tosin vieläkään ole vastattu. Laitoin joulukuussa VR:lle muuten palautetta ainakin toisenkin kerran eri asiasta, eikä siihenkään ole kuulunut vastausta.

Aamulehti kuitenkin tavoitti VR:n edustajan junamaattiasian osalta tammikuussa ja kirjoitti siitä paperilehdessä maanantaina 4. tammikuuta. Lehdessä VR:n hankevastaava Jani Jääskeläinen kertoi, että alennus poistui joulukuun puolessa välissä. VR katsoi alennuksen ajan olevan ohi, koska se koski vain kaukojunien lippuja. "Halusimme yhtenäistää käytäntömme. Automaatista ei saa alennusta lähiliikenteen lipuista eikä verkkokaupankaan asiakas saa alennusta", totesi hankevastaava lehdessä.

Eli alennus loppui koska sen aika oli VR:n mielestä ohi. Automaatista ostetaan VR:n mukaan noin 12 prosenttia lipuista ja verkkokaupasta noin 20 prosenttia.

Haastattelussa kerrottiin myös, että VR:n mielestä yhden lipun myyntitavan muutoksesta tarvitse tiedottaa erikseen. Lisäksi VR:ltä todetaan, että "Aika suuri osa asiakkaista ei ole edes tiennyt alennuksesta."

Äskeinen kertoo omalaatuisella tavalla jotain VR:n tiedotusperiaatteista. Jos asiakkaat eivät jostain asiasta tiedä, ei siitä tarvitse turhaan niille mitään kertoakaan.

Mutta automaattialennus on siis lopullisesti ohi. VR:n kaukoliikenteessä tehdään vuosittain noin 12 miljoona matkaa, ja 12 prosentin osuudella automaateista ostettaisiin noin 1,4 miljoonaa matkalippua. Silloin automaattialennuksen poisto toisi VR:n kassaan vuosittain noin 700 000 euroa lisää.

Hybridibussia ja nivelbussia testataan taas Helsingissä

2010-01-25T13:27:00.002+02:00

Volvon hybridibussi. Kuva: Nobina/Volvo.

Bussiyhtiö Nobina testaa lähiviikkoina hybridibussia Helsingissä. Volvon hybridibussia kokeillaan viikolla 6 Koskelasta Marian sairaalalle / Hietaniemeen ajavalla linjalla 55. Hybridibussia on Helsingissä testannut aiemmin ainakin Veolia.

Muutamaa viikkoa myöhemmin Nobina testaa Mercedes Benz CapaCity -nivelbussia Jokerilinjalla 550. Nivelbussissa on Nobinan tiedotteen mukaan 42 istumapaikkaa, eli vähemmän kuin linjalla normaalisti käytettävissä telibusseissa.

Nivelbussia on jo aiemmin testattu Jokerilinjalla, mutta silloin YTV ei halunnut tilata niitä liikenteeseen liian korkean hinnan vuoksi. Se on sikäli noloa YTV:n kannalta, että Tampereella matalalattiaisia nivelbusseja on käytetty jo vuosia.

Korjaus: kommenteissa mainittiin, että aiemmin Jokerilinjalla testattiinkin kaksinivelisiä nivelbusseja, ja se pitääkin paikkansa. Tuplanivelet siis olivat liian kalliita, nyt testataan josko vain yhdellä nivelellä varustettu bussi sopisi nykyisen Helsingin Seudun Liikenteen budjettiin, ja käyttöön muutenkin.

Volvo esitteli hybridibussiaan Kampissa maaliskuussa 2009.

Inhimillinen virhe ja irronnut kytkinlenkki aiheuttivat Helsingin junaturman

2010-01-19T23:53:00.000+02:00

Helsingin junaturman syy selvisi eilen maanantaina, kun Onnettomuustutkintakeskus tiedotti tutkintansa tuloksista. Junan jarrut toimivat kuten pitikin: ne pysäyttivät junan koska neljä viimeistä vaunua oli irti muusta rungosta. Kun jarrut pysäyttivät junan, konduktööri meni ulos katsomaan, muttei huomannut vaunujen välisen kytkinlenkin irtoamista lumen ja jään vuoksi. Niinpä konduktööri kytki neljän Helsingin puoleisessa päässä olleen vaunun jarrut pois päältä, jolloin ne erkaantuivat muusta junarungosta ja lähtivät valumaan rautatieasemalle tunnetuin seurauksin.

Tekniikka siis toimi aivan kuten pitikin: juna ei liikkunut koska vaunut olivat irronneet. Virhe oli inhimillinen, ja olisi mahdollisesti voitu estää perusteellisemmalla koulutuksella. Joskin tämä on silkkaa spekulointia.

Kerrankin on muuten jotain hyötyä siitä, että päivitän tätä blogia näin harvakseltaan. Viime viikolla aioin kummastella VR:n toimitusjohtajan ja turvallisuusjohtajan ristiriitaisia lausuntoja onnettomuudesta. Toimitusjohtaja kun sanoi Aamulehdessä viikonloppuna, ettei junassa ollut lainkaan jarruvikaa. "VR:n toimitusjohtaja Mikael Aro tyrmää ajatuksen jarruviasta. - En usko, että jarruissa oli mitään vikaa tai että niihin voisi tulla vikaa jäätymisen takia. Me ajamme 900 henkilöjunaa ja 400-500 tavarajunaa joka päivä, eikä meillä ole koskaan ollut tällaista ongelmaa." Turvallisuusjohtaja puolestaan kommentoi onnettomuuden jälkeen, että jarruissa lienee ollut vikaa, mutta eihän niissä siis ollut. Aro lienee tiennyt sen jo antaessaan Aamulehdelle haastattelua. Heti onnettomuuden jälkeen taas on tietysti luonnollista pohtia kaikenlaisia mahdollisia vaihtoehtoja.

Onnettomuusuutisia seuratessa on muuten häirinnyt hieman se, että aihetta käsitelleissä uutisissa on riittänyt melkoisesti virheitä. Juna on ollut mm. kokonaan kaksikerroksinen (ei ollut, 3 vaunua oli yksikerroksisia), Aamulehden mukaan vaunut karkasivat pari sataa metriä asemalta (Linnunlauluun on kyllä hieman pitempi matka), ja melkein kaikissa jutuissa karanneet vaunut ovat kaikki olleet kaksikerroksisia (jopa Tekniikka&Talouden muuten hyvässä jutussa), vaikka viimeinen niistä oli tavallinen, yksikerroksinen ravintolavaunu. Toisaalta eipä sillä, että itsekään hirveän syvällisesti kaikkia teknisiä yksityiskohtia tajuaisin tai osaisin kirjata oikein.

Asiasta muualla:
- Keskustelua Resiinan palstalla
- Turman syistä Ilta-Sanomissa, Ylen uutisissa ja Hesarissa.

Helsinki-Pietari -välille avataan laivayhteys

2010-01-19T20:38:00.001+02:00

Merimaisemia Silja Linen laivan kannelta Helsinki-Tukholma -reitiltä syksyllä 2007.

Helsingin ja Pietarin välille avataan huhtikuussa jälleen laivayhteys, kerrottiin eilen useammissa uutisissa. Mm. Ylellä oli aiheesta pieni juttu.

Liikennöinnin aloittaa EU:n alueelle rekisteröity uusi yritys St. Peter Line. Helsingin ja Pietarin välillä aiotaan tehdä viisi matkaa viikossa, eli nähtävästi aivan joka päivä ei väliä laivalla suuntaansa pääse. Pietarissa saa viettää maksimissaan 72 tuntia ilman tarvetta viisumin hankkimiselle. Tarkemmista aikatauluista ei näytä vielä olevan tietoa.

St. Peter Line on hankkinut välille Silja Linen aikanaan käyttämän autolautan, joka on viime vuosina ollut majoituskäytössä mm. Kööpenhaminan ilmastokokouksessa. Laivan nimeksi ollaan vaihtamassa Princess Mariaa, kun aiemmin se on ollut M/S Queen of Scandinavia ja sitä ennen M/S Finlandia. Laivasta Wikipediassa.

Helsingin ja Pietarin välinen etäisyys on hieman yli 300 kilometriä, joten noin neljääkymppiä (22 solmua) köröttelevässä autolautassa saa ihastella merimaisemia ainakin 8 tuntia. Tässä mielessä laiva ehtisi ajaa vuorokauden aikana matkan edestakaisinkin, mutta aika kiireellä saisi autolautta silloin puksuttaa.

Jos risteily Pietariin irtoaa 40 eurolla, voisi sellaisen tekemistä jopa harkita, jos aikataulu on muuten sopiva. Toisaalta matka kestää edelleen sen verran kauan, ettei Pietarissa voi käydä kätevästi päivyystäään kuten Tallinnassa. Yhdensuuntainen junamatka Helsingistä Pietariin maksaa Sibeliuksessa tällä hetkellä 60,20 euroa, eli junalla käynti Pietarissa maksaa 120,40 euroa. Tuohon verrattuna noin 40 euron hintainen risteily olisi varsin edullinen. Bussimatka Helsingistä Pietariin näyttää maksavan 39 euroa suuntaansa Savonlinjan vuorolla.

Olen viime aikoina alkanut kiinnostua hieman junien lisäksi myös laivoista. Tällaisissa vanhoissa autolautoissa on jotain viehättävän ruosteista, historiallista meininkiä. Joskaan tuo Princess Maria ei Wikipediassa olleen kuvan perusteella näytä kovinkaan vanhalta eikä ruosteiselta. Olisi ollut hauskaa päästä tutustumaan Finnjetiin ennen sen romuttamista. Tosin luin vasta jostain lehtijutusta, että Finnjet oli ollut viime vuodet jossain kostealla alueella eikä sen ilmastointi ollut päällä, joten sisätilat olivat kaiketi aika lailla homeessa. Mutta olisihan se varmaan jännittävä kokemus ollut silti.

Juna törmäsi hotelliin Helsingin rautatieasemalla

2010-01-04T09:48:00.003+02:00

VR:n vastoinkäymiset näyttävät jatkuvan entistä näyttävämpinä: maanantaiaamuna kaksikerrosvaunu törmäsi Helsingin asemalla hotelliin.

Hesarin uutisen mukaan noin kello 8.30 rakennukseen törmännyt vaunu oli päässyt karkuun asemalle peruutetusta, tyhjästä Intercityjunasta. Ennen vahinkoa asemalla oli HS:n mukaan kuulutettu varoituskuulutus, ja käsketty ihmisiä siirtymään pois hotellirakennuksen edessä olevien raiteiden päädystä. Myös viereisellä raiteella ollut lähijuna oli tyhjennetty matkustajista.

Asemaan törmännyt juna oli Helsingistä Kajaaniin lähdössä ollut IC71. Juna on peruttu Helsingin ja Kouvolan väliltä. Resiina-keskustelun mukaan asemalle peruuttamassa ollut juna katkesi kahtia Linnunlaulussa, ja neljä viimeistä vaunua pääsi karkuun törmäten aseman länsireunan hotelliin. Hätäjarrut eivät toimineet toistaiseksi tuntemattomasta syystä.

Junaliikenne oli onnettomuuden vuoksi poikki Helsingissä. Ennen kymmentä VR tiedotti, että junaliikenne on taas hiljalleen käynnistymässä.

Kuvat: flickr.com/ekurvine

Vaunun törmäys näyttää vahingoittaneen hieman hotellirakennuksen alaosaa.

Matkustajat poistuivat Pasilan ja Helsingin välille jumittuneesta lähijunasta. IS:n uutinen.

Junaliikenne on viime päivinä ollut edelleen vaikeuksissa: ilmeisesti pakkasen aiheuttamat viat vetureissa ovat viivästyttäneet junia siellä täällä. Sunnuntai-iltana useampi juna kulki puolisen tuntia myöhässä, Joensuusta kolmen jälkeen Helsinkiin lähtevä IC-juna oli myöhässä puolitoista tuntia veturiviasta johtuen.

Junalippujen hinnat nousevat taas

2009-12-29T17:01:00.002+02:00

VR nostaa jälleen junalippujen hintoja vuodenvaihteessa. Korotuksesta kerrottiin tänään tiistaina, ja se astuu voimaan perjantaina 1.1.2010. Lippujen hinnat kallistuvat keskimäärin 1,8 prosenttia. Lyhyillä matkoilla hinnat nousevat suhteessa enemmän kuin pitemmillä.

VR ei kerro hintojen korottamiselle tiedotteessaan minkäänlaista syytä. Hintoja on korotettu uudenvuoden aikaan myös vuosi sitten. VR kertoo hintamuutoksesta omituisen lyhyellä varoitusajalla, mistä valittelin jo muutama viikko sitten aikataulumuutoksista kertoneessa merkinnässä.

VR tiedotti samalla, että se jatkaa joustohinnoittelukokeilujaan. Tammikuussa Helsinki−Joensuu -välillä voi matkustaa edullisemmin maanantain ja torstain välisenä aikana. Matkamessujen aikana 21.–24.1. ostetuista kaikista businessluokan lipuista saa 30 prosentin alennuksen. Asiakkaat, jotka ostavat kaukoliikenteen junalippunsa verkkokaupasta seitsemän päivää ennakkoon, saavat tammikuun aikana kymmenen prosentin alennuksen normaalihintaisesta junalipusta.

Olisi mukava, jos olisi voinut vähän vertailla hintoja ennen ja jälkeen hinnan korottamisen, mutta en löytänyt pitkästä etsinnästä huolimatta VR:n sivuilta mitään mahdollisuutta tähän. Matkahaku antaa hintoja vain tälle hetkelle, eikä sivuilta löytynyt hintataulukoita, joita ei ole enää aikoihin jostain syystä viitsitty julkaista myöskään taskuaikataulukirjassa. Asemilta niitä on saanut erikseen pyytämällä, pitänee käydä kinuamassa sellainen. Tästä jotenkin jää sellainen mielikuva, ettei VR edes halua kertoa hintojaan selkeästi, koska ei voi olla mitenkään teknisesti hankalaa laittaa verkkosivuille yhteysvälikohtaisia hintataulukoita PDF-tiedostoina.

VR:n hinnankorotus ei luonnollisesti ole kiitoksia kerännyt, mm. Hesarin uutisen perässä VR:ää kritisoidaan laajasti ja antaumuksella, yksittäisen nimimerkin puolustellessa VR:ää. VR kertoo yleensä alennuksista ja joskus muistakin ajankohtaisista asioista Facebook-sivuillaan, mutta hinnankorotuksesta ei jostain syystä Facebookissa ole, ainakaan tällä hetkellä, hiiskahdettu mitään.

Päärataa Pasilan pohjoispuolella heinäkuussa 2008. Isompi kuva.

Mainitaanpa vielä joulun liikenteestä sen verran, että VR:llä oli Joensuun suunnalla vaikeuksia sunnuntai-illan paluuliikenteessä, mistä mm. Iltalehti kertoi. Veturi hajosi rataosalle, mistä seurasi junien korvaamisia busseilla Kiteen ja Joensuun välillä. Kiteen asemalta matkustajien oli tarkoitus jatkaa edelleen junalla Helsingin suuntaan, mutta matkustajat joutuivat odottelemaan junaa ulkona -15 asteen pakkasessa jopa puolitoista tuntia. VR valitteli arviointivirhettä junan viipymisessä.

Jouluntoivotukset

2009-12-24T15:44:00.004+02:00

Yöpikajuna lähdössä Mikkelin asemalta pohjoiseen joulukuussa 2005.

Mukavaa joulua kaikille tämän blogin seuraajille ja kävijöille!

Joukkoliikennekuulumisten pyörittely jatkuu myös joulun jälkeen.

Ps. toisaalla vinkattiin Ylen sivuilta löytyvään kuunnelmaan, jossa voi kokea päivittäisen junamatkailun eli pendelöinnin tunnelmaa. Nyt kommentoinnin pitäisi toimia myös tässä blogissa.

Aatonaaton junat pysyivät myöhässä illallakin

2009-12-24T10:55:00.005+02:00

Junaliikenteen hankaluudet jatkuivat edelleen eilen illalla, ja useampi kaukojuna kulki noin tunnin myöhässä.

Otin joidenkin myöhässä kulkeneiden junien kulkutiedoista kuvatiedostoja. Aamun myöhästyneitä junia (IC43, IC71 ja IC47), myöhästymisiä iltapäivällä ja myöhemmin illalla. Illalla pahasti myöhässä kulkivat Pieksämäeltä Helsinkiin kello 20:51 lähtevä Pendolino S94, joka myöhästyi Rovaniemeltä tulevan vaihtoyhteysjunan oltua yli tunnin myöhässä. Myös Kajaaniin matkannut illan Pendolino saapui perille arviolta pari tuntia myöhässä.

Nämä kulkutiedot voivat muuten yllättäen kiinnostaa useampiakin ihmisiä junan kulkemisen jälkeen: yli tunnin myöhästymisestä kun voi saada 25 % lipun hinnasta takaisin, ja yli kahden tunnin myöhästymisestä 50%. Mutta matkalla ollessaan ei välttämättä tule tarkasti katsottua, montako minuuttia juna nyt onkaan myöhässä. En tiedä, kuuluttavatko konduktöörit mahdollisesti junassa, jos se kulkee niin paljon myöhässä että lipun hinnasta voi saada palautusta.

Sen verran tekee mieli neuvoa VR:ää, että tehkää nyt oikeasti kaikkenne, ettei yksikään kaukojuna pääsisi kulkemaan yli kahta tuntia myöhässä. Uutisissa toisteltiin pitkin iltaa, kuinka kaukojunat kulkivat aamupäivällä jopa kolme tuntia myöhässä, vaikka oikeastihan noin paljon ei myöhästynyt kuin tuo yksi juna. Nyt lehtijuttuihin saatiin haastateltavia, jotka olivat joutuneet odottamaan Helsingissä tuntikausia.

Myöhästymisistä koitui VR:lle myös massiiviset kulut: 25 prosenttia lipun hinnasta takaisin voinee vaatia muutama tuhat matkustajaa. Yli kaksi tuntia myöhästyi vain Ouluun matkannut IC43, ja ilmeisesti aamulla joku Pohjanmaalta Helsinkiin tulevista Pendolinoista on myös ollut lähes 2 tuntia myöhässä.

Tänään jouluaattona junat ovat taas kulkeneet hyvin ajallaan. Junaliikenne pysähtyy aattoiltana, linja-autoliikenteessä ajetaan pääasiassa lauantaiaikatauluilla kahteen asti, jonka jälkeen suurinta osaa vuoroista ei ajeta. Myös joulupäivänä julkinen liikenne on pääasiassa pysähdyksissä.

Eilisen uutisia junaliikenteen ongelmista:

Yle raportoi Kajaanista matkustajien tuntoja, eikä siellä kukaan ollut juurikaan närkästynyt junien viipymisestä. Vaihteeksi näinkin päin. Tai oikeastaan mitä näitä haastatteluja on lukenut ja kuunnellut, ovat matkustajat olleet enimmäkseen melko ymmärtäväisiä. Ylen uutinen junaliikenteen sujumisesta.

Hesarin toimittaja Marja Salmela oli käynyt kyselemässä ihmisten tuntoja Helsingin asemalla ja löytänytkin kolme tuntia odottaneen perheen. Toisessa Hesarin uutisessa on haastateltu nimetöntä konduktööriä, joka on ollut tekemässä pitkää työvuoroa. Myös Ilta-Sanomien toimittaja ja kuvaaja olivat kierrelleet Helsingin rautatieasemalla haastattelemassa muutamia matkustajia.

Lumipyry myöhästytti pahasti muutamaa kaukojunaa

2009-12-23T15:24:00.004+02:00

Lumisohjoa Helsingissä Sturenkadulla keväällä 2008.

Junaliikenne on ollut Etelä-Suomessa tänään vaikeuksissa aamun sankan lumipyryn jäljiltä. Lähijunia ajettiin harvennetusti, Saunakallion ja Helsingin välillä kulkevat G-junat oli peruttu ja I- ja K-junat korvattu N-junilla. Kauklahteen kulkevat E-junat oli peruttu.

Kaukoliikenteessä Ouluun lähtenyt IC43-juna myöhästyi useamman tunnin: 7:30 lähtevä juna pääsi matkaan vasta kello 10:41. Tosin Ouluun pääsi myös 9:30 lähtevällä Pendolinolla, joka lähti kello 9:56. Kajaaniin kello 8:12 lähtevä IC71-juna lähti puolitoista tuntia myöhässä ja Jyväskylään 9:06 lähtevä juna myöhästyi tunnin ja vartin. Joensuuhun 10:12 lähtevä IC3-juna kulki noin tunnin myöhässä. Aamulla muualta Suomesta Helsinkiin tulevat junat kulkivat enimmäkseen aikatauluissaan. Seinäjoen suunnalta tulevia junia haittasi kiskoilla seisseen henkilön aiheuttama kuolemantapaus.

Uutisissa on päivitelty taas junaliikenteen olevan kaaoksessa, mutta lopulta kuitenkin vain muutama kaukojuna on ollut yli tunnin myöhässä. Tuon 7:30 lähtevän IC43:n töpeksintä kyllä itseäni hämmästyttää: junan vaunut ovat ilmeisesti juuttuneet lumisateessa Ilmalan vaihteisiin, mikä ei sankassa lumituiskussa ole mikään ihme. Mutta miksei VR ole vain laittanut vuorolle jotain toista Helsingissä olevaa IC-junan runkoa, vaikka Helsingin ja Tampereen välisestä liikenteestä? Sen tilalle olisi voinut löytynyt varmasti vaikka Sm4-junista koostuva lähijunarunko, joka olisi kulkenut IC-junien vauhdillakin. Ja jos tuo yksi juna olisi saatu matkaan edes hieman paremmin ajallaan, eivät toimittajat olisi päässeet haastattelemaan asemalla tuntikausia odottaneita matkustajia.

Matkustajia tunnin odottelun jälkeen tuskin haittaa, vaikkei istumapaikka täsmääkään lipussa lukevaan, kunhan matkaan edes päästään. Se olisi myös VR:lle edullisempaa: istumapaikan puuttumisesta ei tarvitse maksaa korvauksia, mutta tuntien myöhästymisestä tarvitsee. Lumipyryn aiheuttamat ongelmat ymmärretään, mutta luultavasti tuntuu typerältä seistä asemalla odottamassa tunteja jotain tiettyä junaa lähteväksi, kun samalla asemalla kuitenkin on muita junia vaunuineen. VR on nykyisin ehkä liikaa takertunut siihen, että tietyntyyppinen juna pitäisi ajaa aina tietyllä kalustolla.

Junien kulkutietojen seurantajärjestelmä ei ole toiminut ainakaan matkustajien suunnalle. Kaukojunien kulkutiedot näyttävät päivittyvän palveluun useita tunteja myöhässä: nyt iltapäivällä kolmelta näkyviin on ilmaantunut junien lähtöaikoja aamukymmeneltä, jolloin useimmat Helsingin suuntaan menevät junat näyttivät kulkevan ajallaan. Kulkutietojärjestelmä palautui toimimaan normaalisti iltapäivällä neljän jälkeen.

Savon radalla liikenne on ainakin iltapäivällä sujunut kohtalaisesti ja junat ovat kulkeneet enmmäkseen ajallaan. Helsingistä 11:12 Kuopioon lähtevä IC-juna oli Mikkelissä puolisen tuntia myöhässä, ja tuo aamun IC71 oli puolitoista tuntia myöhässä.

Sankassa lumisateessa junaliikenne on usein myöhästymisistä huolimatta omalla autolla liikkumista järkevämpää: VR järjestää kyllä kaikki matkustajat perille, vaikka myöhässä mutta perille kuitenkin. Matka sujuu turvallisesti, kun omalla autolla liikkuessa ohittelijat ja kaahailijat aiheuttavat huonossa kelissä vaaratilanteita. Henkilöautopuolella joululiikenne onkin jo vaatinut loukkantumisia, esimerkiksi Järvenpäässä loukkaantui viisi henkilöä ja Pieksämäellä samoin useampia. Rekat ovat myös tukkineet paikoin teitä ja ulosajoja sattunut. Ja toisin kuin uutisissa usein toistellaan: huono keli ei ketään tapa, vaan liika nopeus ja varomattomuus.

Tampereen veturinkuljettajat yllätyslakkoon

2009-12-21T22:23:00.006+02:00

Intercity-juna Tampereella elokuussa 2008.

Tampereella työskentelevät veturinkuljettajat ovat päättäneet järjestää VR:lle ja junamatkustajille epämiellyttävän jouluyllätyksen: kuljettajat järjestävät tiistaiaamuna nelituntisen työnseisauksen kello 6-10. Seisauksesta ilmoitettiin VR:lle vasta maanantai-iltana, eli niin myöhään, että työnantajan on hyvin vaikea järjestää korvaavia kuljetuksia tai muuttaa työvuoroja.

Veturimiesten Liiton Tampereen osasto sanoo medialle lähetetyssä tiedotteessaan, että se on pakotettu reagoimaan siksi, että kuljettajien työvuoroja on muutettu jatkuvasti ja kuljettajien työtä ollaan ilmeisesti siirtämässä muille ammattiryhmille. Tämä on tapahtunut neuvottelematta veturinkuljettajien kanssa. HS:n uutisessa haastateltu Tamperen osaston puheenjohtaja Ari Mattinen kertoo työnseisauksen syyksi liian lyhyellä varoitusajalla muuttuvat työvuorot.

En kyllä ymmärrä, kenelle veturinkuljettajien työtä voitaisiin siirtää. Ratapihoilla osa vaihtotöistä tehdään nykyisin tietääkseni vetureilla, joita ohjataan ilman kuljettajaa, mutta tuskin tämä alan työllisyystilannetta uhkaa.

Lakko nakertaa taas matkustajien luottamusta VR:ään. Viime viikolla taas matkustajien hermoja on koeteltu jatkuvissa myöhästymisissä: pakkasten vuoksi joinain päivinä kaukojunista kulki ajallaan alle 75%, eli joka neljäs juna kulki myöhässä. Kun perjantai-iltana illalla silmäilin junien kulkutietosysteemiä, en löytänyt kuin muutaman kaukojunan, joka ei olisi ollut vähintään varttituntia myöhässä. Perjantai oli vieläpä joululiikenteen yksi vilkkaista päivistä, kuten on myös huominen.

Päivitys 23:30. VR:n kaukoliikennejohtaja Ari Vanhanen kertoo Ylen uutisessa, ettei VR ole saanut huomisaamuksi haalittua kuin kourallisen busseja. Toisin sanoen: jos olet lähdössä junalla huomisaamuna Tampereelta, Hämeenlinnasta tai matkustamassa junalla, joka lähtisi Tampereelta, kannattanee mennä suoraan pikavuorobussilla. Esimerkiksi Tampereelta Helsinkiin lähtee aamulla busseja kello 6.15, 6.30, 7.00, 7.30, 7.50, 8.30 ja 9.00 ja 10.00. Tarkemmat tiedot Matkahuollon aikatauluhausta.

VR tiedottaa seuraavien vuorojen peruuntuvan: "InterCity (IC166) Tampere-Helsinki klo 8.07, taajamajuna (9648) Tampere-Helsinki klo 6.32 ja taajamajuna (9656) Tampere-Helsinki klo 7.32. Lisäksi muitakin vuoroja saattaa peruuntua." Tampereen ja Riihimäen välisiltä lähiliikenteen asemilta pääsee liikkeelle huomisaamuna matkustamalla ensin Tampereen suuntaan menevällä lähijunalla, ja vaihtamalla sitten etelään matkaavaan kaukojunaan Tampereella, Toijalassa tai Hämeenlinnassa.

VR:n tiedote. Ylen uutinen.

VR lopetti junamaattialennuksen kertomatta asiakkaille

2009-12-15T16:47:00.002+02:00

VR näyttää lopettaneen alennuksen, jonka on saanut jos on ostanut lippunsa aseman lipunmyyntiautomaatti Junamaatista. Alennus on jo vuosia ollut 50 senttiä per lippu, joskaan sitä ei ole saanut lähiliikenteen lipuista eikä lisämaksuista. Alennuksen poistosta ei nähdäkseni ole vaivauduttu kertomaan asiakkaille mitenkään.

Alennuksen katoamisen voi päätellä VR:n Junamaattisivulta: Googlen välimuistista katsottaessa vielä 8. joulukuuta sivulla lukee: "Junamaatista ostaessasi saat kaukoliikenteen junalipuista 0,50 euron alennuksen. Etu koskee junamaateista ostettavia lippuja, ei etukäteen varattujen lippujen lunastamista." Nyt tuo teksti on poistettu sivulta.

VR mainostaa tänään tiedotteella lipunmyyntiautomaattien uusimista, mutta hinnankorotuksesta tiedotteessa ei viitsitä mainita mitään.

Aloin hämmästellä tätä asiaa eilen maanantaina, kun lähdin lähijunalla Helsingistä Tampereelle. Ostan junalippuni melkeinpä aina automaatista, koska se on junaan kiirehtiessä yleensä kätevintä ja lipusta saa lisäksi tuon 50 sentin alennuksen. Nyt automaatista ostettu lippu maksoikin yllättäen 50 senttiä enemmän kuin mitä se vielä edellisellä viikolla maksoi. Testasin asiaa vielä kysymällä automaatilta hintaa Helsinki-Tampere välille IC-junaan, ja siinäkin lipun hinta oli noussut aiemmasta 50 sentillä. Varmuuden vuoksi tein saman hintakyselyn vielä Tampereellakin, tuloksena jälleen sama 50 sentin hinnannousu. Laitoin asiasta eilen kyselyn VR:n asiakaspalveluun, mutta siihen ei ole ainakaan vielä vastattu.

Määrällisesti 50 sentin hinnankorotus ei toki ole suuren suuri, mutta suhteellisesti junalipun hinta nousee joillain väleillä kymmeniä prosentteja, jos lippunsa on aina ostanut automaatista. Esimerkiksi Tampere-Toijala -välille alennushintainen lippu maksaa 2,40 euroa, automaatista ostettuna 1,90 euroa. Hinnan nousu on siten yli 25 prosenttia, aikuisten lipussa (automaatista 4,20 euroa muuten 4,70 euroa) noin 12 prosenttia. Pitemmillä ja kalliimmilla matkoilla nousu on tietysti pienempi myös prosentuaalisesti.

VR on ilmeisesti päättänyt, että asiakkaita ei enää tarvitse mitenkään palkita siitä, että nämä asioivat automaatilla ja palvelevat itse itseään. Automaattialennuksesta ovat hyötyneet niin asiakas kuin VR:kin: asiakas on saanut pienen alennuksen ja toisinaan voinut säästää lippua ostaessaan aikaa, jos lipunmyynnissä on ollut jonoa. VR on hyötynyt, kun asiakkaat ovat asioineet automaatilla ja lipunmyynnin aikaa on säästynyt. Jatkossa automaatilla asioimisesta hyötyy pääasiassa VR, asiakas voi ehkä säästää tovin aikaa jos lipunmyynnissä sattuu olemaan ruuhkaa.

Olen syksyn aikana VR-uutisia seuratessani toisinaan miettinyt, että VR:ää haukutaan paljon aiheetta ja yliampuvasti. Mutta kun vastaan tulee taas tällainen salaillen eteenpäin viety asiakkaiden palvelun huononnus ja hintojen korotus, ei toistaiseksi taaskaan hirveästi houkuta tämän valtiollisen monopolirahastajan palveluja kehua.

Juna-aikatauluihin pieniä muutoksia

2009-12-13T00:57:00.002+02:00

Z-juna Lahdessa lokakuussa 2008. Isompi kuva.

VR:n aikataulukausi vaihtuu sunnuntaina 13. joulukuuta. Aikataulujen muutokset ovat aika pieniä, esimerkiksi Tampereen ja Oulun seuduilla mikään ei näyttäisi muuttuvan minuutillakaan.

Helsinki-Lahti ja Helsinki-Kouvola -väleillä aikatauluissa on minuuttitarkistuksia. Jatkossa Kouvolan suuntaan menevät kaukojunat lähtevät Helsingistä lähes aina 12 yli tasatunnin, kun tähän asti osa junista on lähtenyt tasalta. Myös matka-aika lyhenee samalla hieman, kun Lahti-Kouvola -välin ratatyöt taukoavat (vai loppunevatko jo kokonaan?).

Helsinki-Lappeenranta -väliltä lakkautetaan vuoden ajan liikennöinyt IC2-juna, joka on lähtenyt Helsingistä 12:12 ja Lappeenrannasta takaisin Helsinkiin kello 15:30. Junavuoro tuskin on ollut suuri kaupallinen menestys, paluumatkalla sen kanssa Kouvolasta kohti Helsinkiä on lähtenyt lähes samaan aikaan Pendolinovuoro, ja lähijunallakin on päässyt Lahdessa vaihtaen Helsinkiin. Lahdesta on vuoden ajan kello 17 aikoihin lähtenyt kolme junaa lähes peräkkäin Helsinkiin.

Illan Z-junat Lahdesta Helsinkiin lähtevät jatkossa aina 17 yli tasatunnin, kun syksyn ajan ne ovat lähteneet 23 yli. Samalla Z-juna köröttelee illallakin Lahdesta Helsinkiin taas tunnin ja kaksi minuuttia, vaikka hyvin ehtisivät kulkea tuon välin hieman alle tunnissakin.

Lippujen hinnat eivät muutu, tosin VR on perinteisesti korottanut hintojaan vuodenvaihteen aikoihin. Viime vuonna lippujen hintojen nostamisesta ilmoitettiin sopivasti juuri silloin, kun olin joululomalla Mikkelissä. Sopivasti siksi, että kuljin vuosi sitten päivittäin Z-junalla Lahteen ja käytin sarjalippua, joiden hinnat myös nousivat. Olisin voinut ostaa vanhalla hinnalla muutaman sarjalipun varastoon, mutta niitäpä ei tietenkään myyty Mikkelin asemalla lainkaan, ja korotuksesta kerrottiin vasta, kun olin jo ehtinyt lähteä joululomalle Helsingistä.

Lentolakko: Finnair ei taipunut lentäjien vaatimuksiin

2009-11-16T23:52:00.002+02:00

Finncomm Airlines lentää Suomessa myös Finnairin lakon aikana. Isompi kuva.

Finnairin lentäjät aloittivat lakon sunnuntain ja maanantain välisenä yönä, mikä aiheutti Finnairin lentoliikenteen pysähtymisen ja luonnollisesti haittaa Finnairin matkustajia melkoisesti. Finnairille lakosta aiheutuu päivässä 2,5 - 5 miljoonan euron tappiot.

Lakkoon lähteneitä lentäjiä ja näitä edustavaa Suomen liikennelentäjien liittoa hirsti pahiten Finnairin vaatimus saada ulkoistaa osa yhtiön lentokoneista. Talouselämän mukaan Finnair olisi lentäjien torjumassa sovintoesityksessä saanut oikeuden ulkoistaa viidesosan pienemmistä koneista ja lomalennoista sekä 12 prosenttia isommista koneista.

Lakko ei ole herättänyt lentäjiä kohtaan kovinkaan suuria sympatioita, eikä ihmekään. Finnairilla lentäjien kuukausipalkka on Wikipedian mukaan keskimäärin 11 400 euroa. Kaukolennoilla kuukausipalkka voi kohota 20 000 euroon. Finnair kertoo blogissaan, että noin 800 lentäjän palkat vievät lähes kolmanneksen 9 000 finnairilaisen puolen miljardin euron palkkapotista. Esimerkiksi Finncommilla lentäjien palkat ovat Finnairia pienemmät, vaikka matkustajista ollaan luultavasti ihan yhtä isossa vastuussa kuin Finnairillakin.

Lentoliikenne kuuluu niihin joukkoliikenteen alueisiin, joita en hirveän hyvin itse tunne, mutta silti mielipide- ja musta tuntuu -pohjilta luulen, ettei lentäjien lakko ole kovin fiksu veto. Sitä on jo useampaan otteeseen ehditty verrata paperimiesten lakkoihin muutama vuosi sitten, jolloin paperitehtaiden lakkauttamista osasi vielä harva ajatellakaan. Mutta ajat muuttuvat. En usko, että lentäjien työt Suomesta häviäisivät merkittävästi, vaikka Finnair saisikin ulkoistaa koneitaan. Lentäjien palkat voisivat tietysti laskea, ja tunnetusti saavutetuista eduista on aina vaikeaa luopua.

Finnair näyttää ainakin olevan tosissaan asiansa kanssa, koska muuten se tuskin olisi lähtenyt miljoonia päivässä maksavaan lakkoon. Hupenevat lentomatkustajat ja halpenevat lentojen hinnat, kalliit pilotit ja koneet, joita voivat lentää vain ne kalliit pilotit on lentoyhtiölle epäilemättä hankala kuvio ratkaistavaksi.

- Finnairin infosivu lakon vaikutuksista.
- Lakosta Ylen uutisissa.

Lisäyksenä kerrottakoon, että Finnair saikin sovittua lakkonsa jo tiistai-iltana lentäjien kanssa. Pahin ulkoistamisriita laitettiin puoliksi. Yle kertoo enemmän.

Asematunnelin vesivahinko haittaa liikennettä Helsingissä

2009-11-08T18:36:00.003+02:00

Palokunta pumppasi vettä ulos Asematunnelista Kaivokadulle.

Asematunnelissa rikkoutunut vesiputki aiheuttaa hankaluuksia Helsingin keskustan liikenteessä. Metroliikenne on toistaiseksi katkaisu Rautatientorille, ja metrojunat kääntyvät Sörnäisten asemalta takaisin Itä-Helsinkiin. Rautatieasemalta Sörnäisiin pääsee kuitenkin lähes kaikilla bussilinjoilla, joita Rautatientorilta lähtee, paitsi linjoilla 18, 23 ja 68.

Raitiovaunujen ja henkilöautojen liikenne ohjattiin muutamaksi tunniksi pois aseman edustalta, mutta iltakahdeksalta ainakin raitiovaunut pääsevät jo kulkemaan Kaivokatua normaalisti.

Tilannetta seuraillaan ainakin Hesarin ja Ylen uutisissa. HKL:n poikkeusliikennetiedotteet kertovat, minne metro kulkee tällä hetkellä.

Osuin sopivasti ohimennessä asemalle kun kiirehdin 17:19 lähtevään, Tampereelle vievään R-junaan. Rautatieasemalta Asematunneliin vievät portaat oli silloin suljettu, samoin muutkin tunnelin sisäänkäynnit. Vettä lainehti ainakin Rautatientorin laidalla kun sitä pumpattiin ulos Asematunnelista. Toinen kenkäkin kastui lammikossa, vaikka miten yritti yli hypätä. Harmi, ettei ollut enempää aikaa jäädä ottamaan kuvia. Joskin perinteisesti kuvien ottajia kyllä riitti sangen runsaasti muutenkin.

Paikan päällä vaikutti hieman sekamelskaiselta, koska monella tuskin oli mitään tietoa tuoreesta vesivahingosta, eikä siitä missään kuulutettukaan ainakaan sillä aikaa kun itse asemalla olin. Ja toisaalta HKL voinee kuuluttaa vain Asematunneliin, mikä nyt oli kokonaan suljettu. Rautatieasemalla kuuluttamista hoidetaan VR:n liikenteen puolelta, ja lähijunat taas kulkivat normaalisti.

Lisäys illemmalla: Rautatientorin metroasema voi olla vesivahingon ja korjaustöiden vuoksi suljettuna jopa kuukausia, arvioi HKL. Maanantaina metroliikenne toimii Itä-Helsingistä vain Kaisaniemeen saakka 5-6 minuutin vuoroväleillä. Liikenteessä on lisälinja 65X Sörnäisistä Ruoholahteen ja raitiolinjalla 6 on lisävuoroja. HKL suosittelee keskustaan lähijunalla tulevia vaihtamaan mahdollisuuksien mukaan bussiin tai raitiovaunuun jo Pasilassa. Lähipäivinä metro yritetään saada kulkemaan Rautatientorin ohi Kamppiin ja Ruoholahteen.

Concordiasta tulee Nobina

2009-11-04T23:34:00.002+02:00

Jokeri-linja on yksi Concordia-Nobinan ajamista linjoista. Jokeribussi Oulunkylässä talvella 2007.

Pääkaupunkiseudulla operoiva bussiyhtiö Concordia aikoo muuttaa nimensä Nobinaksi. Nimi ja myös yhtiön graafinen ilme vaihtuu joulukuun alussa. Yhtiö kertoo tiedotteessaan, että "yhtenäinen identiteetti asemoi yhtiön asiakaslähtöisen joukkoliikenteen kehityksen eturintamaan kiristyvässä kilpailussa. ”Nobina juontuu latinan sanasta ’nobis’, tarkoittaen ’meitä’. Se sopii mainiosti visioomme, jonka mukaan ’kaikki haluavat matkustaa kanssamme’."

Sikäli kun oikein tulkitsin yhtiön ruotsinkielistä tiedotetta, on nimenvaihdon taustalla yhtiön pikavuorojen (Swebus Express) ja paikallisliikenteen (pelkkä Swebus) sekoittuminen Ruotsissa. Samoin Ruotsista löytyy Concordia Maritime, joka on kansainvälisesti toimiva tankkeriyhtiö, jolla ei nähtävästi ole bussiyhtiön kanssa muuta yhteistä kuin helposti toisiinsa sekoittuva nimi.

Nimenvaihdosta tuskin on kummoisempia vaikutuksia matkustajien tasolle asti, joskin Nobina kuulostaa minusta vielä Concordiaakin kummallisemmalta. Vaikka onhan sitä totuttu Veoliaankin.

Bussiyhteyksiä maanantain junalakon aikana

2009-06-14T22:09:00.003+03:00

Linkkejä bussiyhtiöiden tietoihin lisävuoroista ja vaihtoehtoisia reittejä mahdollisesti pahiten ruuhkautuville yhteysväleille maanantain junalakon aikana. Yhteydet ovat lähinnä aamun Helsinkiin suuntautuvaan liikenteeseen, mutta toimivat tietysti myös iltapäivällä toiseen suuntaan.

Pääkaupunkiseutu ja lähijunaliikenne

HKL:n ja YTV:n sivuilta löytyy tietoja lisävuoroista. Jos nämä eivät kuitenkaan toimi tai ovat liian täysiä, kannattaa miettiä, voisiko käyttää hitaampia poikittaisliikenteen yhteyksiä, joilla pääsee metron tai muiden kuin rautatieasemien kautta kulkevien bussilinjojen varrelle. Esimerkiksi Tikkurilasta pääsee keskustaan myös linjalla 61 lentoasemalle, missä vaihto Rautatientorille ajavalle linjalle 615, molemmat liikennöivät melko tiuhasti. Samoin Tikkurilasta pääsee metrolle Mellunmäkeen linjalla 62. Koivukylä-Rekola-Korso -alueelta voi samoin suorien, Helsinkiin ajavien linjojen sijaan pyrkiä matkustamaan ensin Tikkurilaan, mistä on enemmän yhteyksiä Helsingin suuntaan.

Sama taktiikka toimii myös Helsingin puolella: esimerkiksi Puistolasta voi matkustaa Jakomäen suuntaan ja vaihtaa sieltä linjan 77 bussiin, jolla pääsee keskustaan. Malmilta keskustaan voi kiertää Itäkeskuksen kautta, sinne pääsee ainakin linjoilla 54 ja 519. Oulunkylässä luulisi mahtuvan linjalle 64, mutta poikittaisesti busseilla pääsee niin Vanhankaupungin alueelle (52) tai Itäkeskukseen Jokeri-linjalla, joista voi vaihtaa metroon tai keskustan busseihin.

Vantaankosken radalla voi myös turvautua poikittaislinjoihin ja näiden vaihtoyhteyksiin, esimerkiksi Myyrmäen alueelta voi matkustaa poikittaislinjoilla Ylästön tai Jumbon alueelle ja vaihtaa siellä Helsingin suunnan linjoihin, joista useimmat eivät aja rautatieasemien kautta. Vantaankoskelta Helsingin puolelle pääsee myös linjalla 510.

Leppävaarasta (ja jopa Pitäjänmäeltäkin) voi pyrkiä Jokerilla tai muilla Kehä 1:n linjoilla Westendinasemalle, josta ajaa Helsinkiin useita Etelä-Espoon bussilinjoja. Kauniaisista luulisi Helsinkiin mahtuvan linjalla 109. Espoon keskuksesta voi linjojen 154, 156 tai 270 sijaan matkustaa Kivenlahteen tai Soukkaan linjalla 42, ja vaihtaa edelleen Helsingin linjoille.

Kirkkonummella on melkeinpä luotettava vain Pohjolan liikenteen bussivuoroihin ja toivottava, että niihin mahtuu. Hieman helpommin voi mahtua hitaampiin ja kauemmin kierteleviin Helsingin-vuoroihin.

Keravalta on YTV:n tavallisten ja lisävuorojen ohella vaikeampi kiertää vaihtoehtoisia reittejä Helsinkiin. Kenties voisi yrittää matkustaa Päiväkummun kautta linjoilla 873 ja 730.

Järvenpäästä liikkumista junalakko hankaloittaa melkoisesti, eikä tavallisten Järvenpää-Helsinki -bussien lisävuoroista ole tietääkseni juurikaan tiedotettu. Helsinkiin pääseminen jää siis mm. Etelä-Suomen Linjaliikenteen toivottavasti linjalle löytyvien lisäautojen varaan.

Hyvinkäällä Ventoniemi lupaa lisätä autoja Hyvinkää-Helsinki -vuoroille, ja pyrkimyksenä on tiettävästi saada kaikki kyytiin haluavat perille ainakin jossain ajassa.

Riihimäeltä liikkuminen voi olla varsin vaivalloista: useat pikavuorot tulevat Tampereelta ja ovat lähtiessään todennäköisesti jo melko täysiä. Hitaisiin, Riihimäeltä lähteviin vakiovuoroihin voisi mahtua helpommin.

Lahdesta Helsinkiin päässee Koiviston auton vuoroilla helposti: ne kulkevat normaalisti puolen tunnin välein eikä matkustajia tavallisesti ole kovin paljoa. Samoin Mäntsälässä normaalit bussivuorot luultavasti vetävät Helsinkiin menevät matkustajat.
Jos kuitenkaan Lahdesta ei mahdu bussiin, auttaa sielläkin jo aiemmin mainittu lentoasemakikka: matkusta lentoaseman bussilla Helsinki-Vantaalle ja vaihda siellä Rautatientorille vievälle linjalle 615.

Yhteyksiä muualla Suomessa

Tampereelta ja Hämeenlinnasta Helsinkiin ajava Paunu on luvannut haalia lisää busseja pikavuoroilleen. Jos Tampereelta kuitenkaan ei mahdu Helsingin autoon, voi pääkaupunkiin kiertää matkustamalla ensin Huittisiin, mistä vaihto Raumalta tai Porista Helsinkiin menevään vuoroon. Pori-Helsinki -välin tiivis pikavuoroliikenne vetänee helposti maanantain junamatkustajat.

Turku-Helsinki -välillä pikavuorot ajavat myös niin tiheästi, että junamatkustajien luulisi näihin mahtuvan.

Seinäjoeltä ja Provinssirockista maanantaina poispääsy voi olla vaivalloista. Seinäjoeltä on kyllä suoria bussivuoroja Tampereelle ja Helsinkiin, mutta ne ovat varmasti täynnä viimeistä paikkaa myöten. Helsinkiin voisi pyrkiä matkustamalla ensin Poriin, jonne lähtee Seinäjoelta Veolia Transportin ajamat vuorot kello 13:45 ja 16:50.

Varmimmin Tampereelle saattaisi päästä kiertämällä Alavuksen kautta. Seinäjoelta lähtee klo 14:10 Pakkalan Liikenten ajama vuoro Alavukseen, minne saavutaan 15:00. Alavuksesta lähtee edelleen Länsilinjojen vakiovuoro Tampereelle klo 15:40, saapuen perille 18:20. Kiertää pitkään ja hitaasti, minkä vuoksi sen kyytiin voisikin luulla mahtuvan.

Seinäjoelta Ouluun pitänee matkustaa Vaasan kautta. Vaasasta osin vaihdollisia yhteyksiä kohti Oulua lähtee kello 02:20, 06:50, 10:45 ja 14:15.

Muualla Suomessa tilanne lienee helpompi: maanantaisin matkustajia ei yleensä ole erityisen paljoa, joten pikavuoroihin mahtunee suurin osa. Itä-Suomesta Helsinkiin pääsee busseilla niin Kuopiosta, Joensuusta, Mikkelistä kuin kaakossa Lappeenrannasta, Kouvolasta ja Kotkastakin. Jos Kouvolasta ei jostain syystä mahtuisi bussiin, voi kokeilla Kotkan kautta kiertämistä. Pieksämäen kautta pikavuoroliikenne on vähäistä, mutta Helsingin suuntaan pääsee matkustamalla ensin Varkauteen tai Jyväskylään.

Lakko pysäyttää junaliikenteen maanantaina

2009-06-12T10:19:00.007+03:00

VR:n työntekijöiden lakko pysäyttää junaliikenteen maanantain aamuyöstä alkaen. Työnseisaus kestää vuorokauden eli junaliikenne palautuu normaaliksi jälleen tiistaina. VR:n sivuilla kerrotaan tarkemmin junaliikenteen poikkeuksista.

Huomattavaa on, että lakko sulkee myös VR:n lipunmyynnit, eli niistä ei maanantaina kannata mennä kyselemään korvauksia tai lippuja muille päiville. Automaatit toimivat kuitenkin, mutta niitäkään ei liene kukaan huoltamassa jos paperi loppuu tai ohjelmisto kaatuu.

Olen aikanaan kerännyt tietoja korvaavista yhteyksistä bussilakkojen aikana, ja ainakin silloin niille oli kysyntää, kävijöitä oli moninkertaisesti tavalliseen verrattuna. Niinpä kokoan taas tähän blogiin tietoja yhteyksistä, joita voi käyttää junaliikenteen lakon aikanakin maanantaina. Kätevintä tietysti on, jos voi siirtää menonsa sunnuntaille tai tiistaille, vaikka molempina päivinä lienee junissa varsin ruuhkaista. Ruuhkaisia junia tosin näinäkin päivinä vaihtaa kulkemalla bussilla. Bussit kulkevat myös maanantaina, mutta useilla väleillä lienee odotettavissa tungosta.

Helsingistä Turkuun, Tampereelle ja Lahteen pääsee pikavuorobusseilla varsin tiheillä vuoroväleillä. Lahteen ajetaan peräti puolen tunnin välein, ja suurin liikennöitsijä Koiviston auto on aiemmin valitellut junien vieneen kaikki matkustajat busseista.

Turku-Helsinki -välillä VR:n lakko toimii hieman omintakeisesti. VR-konserniin kuuluva Pohjolan liikenne kun on välin toinen suuri liikennöitsijä Vainion liikenteen ohella. Näin junalipuista tulematta jäävät rahat siirtyvät kuitenkin VR-konsernille Pohjolan liikenteen kautta.

Korvaavia bussiyhteyksiä voi etsiä Matkahuollon sivuilta, ja yritän viikonlopun aikana kirjoittaa niistä itsekin lisää.

VR kauppaa junalippuja alennuksella

2009-03-19T09:04:00.003+02:00

VR tekee jotain harvinaista ja myy junalippuja 20 prosentin alennuksella. Alennuslippuja myydään tämän viikon loppuun saakka mille tahansa kotimaan junamatkalle. Alennetulla lipulla voi matkustaa maanantain 30.3. ja keskiviikon 1.4. välisenä aikana. Alennuslipun voi ostaa myös yöjunaan.

Alennusta saavat vain täyden hinnan maksavat matkustajat, eli normaalisti aikuisten lippua käyttävät. Opiskelijat, eläkeläiset ja muut alennusryhmäläiset eivät saa ylimääräistä alennusta.

Onko uudessa matkakortissa kuva mikroaaltouunista?

2009-02-16T12:13:00.003+02:00

Hesari kertoo tänään uusien matkakorttien käyttöönotosta YTV-alueella. Miljoona nykyistä matkakorttia pitäisi kuluvan vuoden aikana vaihtaa uusiin. Vaihto-operaatio maksaa arviolta neljä miljoonaa euroa, ja sillä saadaan matkustajille uudet matkakortit ja nykyinen, ilmeisesti melko huonosti minkään tekniikan kanssa yhteensopiva systeemi päivitetyksi.

Korttien vaihtamisesta on lehden mukaan käyty omituista kiistelyä: YTV on halunnut vaihtaa samalla matkakortin värimaailmaa, kun taas HKL olisi halunnut pysyä nykyisessä sinisessä värissä. YTV on Helsingin vastustuksesta huolimatta päättänyt, että väri vaihtuu sinisestä vihreäksi, ja kaiketi tuollaiseksi vihreäksi viritykseksi mistä jutussa on kuva (ja tuossa alla).

Mutta aikooko YTV ihan vakavissaan vaihtaa matkakorttiin kuvan vihreiden ympyröiden keskellä olevasta mikroaaltouunista? Siltähän tuo keskellä oleva laitos näyttää. Vai olisikohan tuo jonkinlainen näköradio. Mutta minkälainen yhteys näillä laitteilla on pääkaupunkiseudun joukkoliikenteeseen? YTV aikoo kenties asentaa jatkossa busseihinsa mikroaaltouuneja, joissa matkustajat voivat lämmittää eväitään?

Värin ja visuaalisen ilmeen vaihto ei vaikuta kovin viisaalta muutenkaan, olisihan se nykyinen sininenkin ollut ihan tarpeeksi hyvä ja asiallinen. Eikä se riitä, että kaikki kortit vaihdetaan, vaan samalla pitää päivittää uutta kuosia myös verkkosivuille ja kaikkiin esitteisiin, mikä tietysti maksaa. Vaikka tietysti tuolla neljällä miljoonalla saatanee jo printattua esite jos toinenkin.

Junat myöhässä maanantainakin

2008-11-24T12:12:00.005+02:00

Lähijunia Helsingin asemalla maanantai-iltana 24.11.2008.

VR:n sunnuntai-iltainen ennuste junaliikenteen sujumisesta ei aivan osunut kohdalleen, vaan junaliikenne on tänäänkin ollut paikoin pahoissa vaikeuksissa lumisateen ja kalustovikojen vuoksi.

Aamulla kello 8:30 Helsingin asemalla tilanne vaikutti hieman sekavalta: infonäyttöjen tiedot eivät useinkaan pitäneet paikkaansa, vaan laiturissa oli eri juna kuin mitä näytöissä sanottiin. Kuulutukset toimivat kuitenkin hyvin, yleensä naisääni kertoi junan lähtevän hetken kuluttua raiteelta X, ja perään sama kuulutettiin vielä automaattikuulutuksena. Kuulutuksessa valiteltiin myös näyttötauluissa olevia vääriä tietoja.

Helsingistä 8:00 Kajaaniin lähtevä IC-juna pääsi lähtemään vasta kymmenen jälkeen. Joensuuhun Helsingistä kello 7:12 lähtevä Pendolino kulki myös pari tuntia myöhässä aikataulustaan ja ilmeisesti peruttiin Lappeenrannan ja Joensuun välillä. Joensuusta Helsinkiin 12:10 lähtevä Pendolinovuoro on myös peruttu, mutta tilalle on toivottavasti järjestetty muita kuljetuksia. Tampereen ja Turun junista peruuntui myös muutama, ja useampi juna kulki tunnin myöhässä.

Päivittäinen koulumatka Helsingistä Lahteen alkoi vaivalloisesti: Z-junan pitäisi lähteä 8:41, mutta lähtöraiteella seisoi vain pitkä letka vanhempia lähijunia, jotka pian peruuttivat pois asemalta. 8:50 Z-junan raiteelle saapui N-juna, josta ensimmäisen junayksikön kuulutettiin lähtevän Lahteen. Z-juna lähti lopulta 9:10, kun junaan oli löydetty kuljettaja ja pahoiteltu junassa ollutta teknistä vikaa. Lahteen Z-juna saapui puolisen tuntia myöhässä ja kääntyi heti Riihimäelle lähteväksi taajamajunaksi.

Pääkaupunkiseudun lähiliikenne on tiettävästi toiminut kohtalaisesti, junat ovat myöhästelleet mutta peruutuksia on tullut lähinnä Tikkurila-Helsinki -välin I-junissa.

Lumipyrystä haittaa junaliikenteelle

2008-11-23T23:56:00.003+02:00

Sunnuntaina Etelä-Suomeen levittäytynyt sankka lymipyry näyttää perinteisesti haitanneen junaliikennettä pitkin iltaa. Lumipyry alkoi Helsingissä aamupäivällä ja sankkeni pitkin iltaa. Kolmelta iltapäivällä junaliikenne sujui vielä kohtalaisesti, mutta viiden aikoihin junaliikenne alkoi jo takkuilla. Muutama kuva toisessa merkinnässä.

HS:n keskustelujen ja VR:n liikennetietojen mukaankin Helsinki-Vantaankoski -välin M-junien liikenteessä oli myös vaikeuksia. HS:n lukijakommentin mukaan M-junia ei olisi kulkenut pariin tuntiin lainkaan, joskin toisaalta lumipeite vaimentaa junien ääntä. Ilmeisesti joitain M-junia peruuntui ja osa kulki myöhässä. Riihimäki-Lahti -välin taajamajunista moni kulki illalla 40 minuuttia myöhässä. Z-junistakin useampi näytti illalla kulkeneen puolisen tuntia myöhässä.

Kaukoliikenteessä myöhästeltiin varsinkin Itä-Suomen liikenteessä ja Helsinki-Tampere -välillä, missä useampi juna kulki illalla tunnin tai parikin myöhässä.

Joillekin junille myöhästymistä kertyi useampikin tunti. Kemijärven yöjuna lähti Helsingistä kello 23:18, kun aikataulun mukainen lähtöaika on 19:30. Riihimäellä juna oli tasan neljä tuntia myöhässä. Helsingistä kello 17:30 Vaasaan lähtevä IC-juna pääsi matkaan vasta 20:26, tosin matkustajia on toivottavasti jo ohjattu aiemmin lähteneisiin juniin, joista voi vaihtaa Vaasan-junaan Seinäjoella.

Joensuun iltajuna lähti Helsingistä kello 22:13, kun aikataulun mukaan lähdettäisiin kello 18:00. Toivottavasti VR on tiedottanut ja järjestänyt muita kuljetuksia väliasemien matkustajille, neljän tunnin odottelu Parikkalassa tai muilla pienemmillä asemilla tuskin on kovin mukavaa kun odotustilojakaan ei monilla asemilla enää ole. Myös illan Pendolino Helsingistä Kajaaniin lähti noin 2,5 tuntia myöhässä.

VR lupaa liikennetiedotteissaan, että kaikki junat ajetaan maanantaina. Matkustajia pyydetään varautumaan myöhästymisiin junaliikenteessä aamupäivän aikana.

Lumimyrystä muualla

HS.fi - Lumimyräkkä haittaa liikennettä myös aamulla
VR:n tiedote junien myöhästelemisestä. VR:n näkemys vaikuttaa melko optimistiselta.

Luminen Helsinki

2008-11-23T23:21:00.001+02:00

Talven ensimmäinen lumipyry iski sunnuntaina Helsinkiin ja haittasi perinteisesti liikennettä. Helsingistä klo 15:06 Tampereelle lähtevä IC-juna (oikealla) lähti myöhässä noin kello 15:30. Junan vaunut saapuivat Tampereelta ja olivat saapuessaan myöhässä. Muuten junaliikenne sujui kolmelta vielä hyvin, eikä myöhästymisiä näkynyt.

Lumista Pasilassa neljältä iltapäivällä.

Metroliikennettä lumisade ei tiettävästi tälläkään kertaa haitannut. Kuva Sörnäisten ja Kalasataman asemien väliltä.

Tietokonevika pysäytti junaliikenteen Etelä-Suomessa tunneiksi

2008-10-09T17:00:00.002+03:00

Junaliikenne Etelä-Suomessa seisahtui torstaiaamuna täydellisesti liki kolmeksi tunniksi. Junien kauko-ohjausjärjestelmä meni aamukuudelta rikki pysäyttäen junaliikenteen Helsingin ja Turun, Vantaankosken ja Riihimäen välillä. Osa junista ajoi seuraavalle asemalle, mutta osa jäi matkustajineen asemien välille. Aamukahdeksalta liikenteenohjausjärjestelmä saatiin taas toimimaan pariksikymmeneksi minuutiksi, kunnes se meni uudestaan nurin ja liikkeelle päässeet junat pysähtyivät jälleen. Ennen yhdeksää junat saatiin uudestaan liikkeelle, mutta liikenne oli tietenkin täydellisesti sekaisin kolmen tunnin katkoksen takia. HS:n uutinen ja VR:n tiedote aiheesta.

Oikoradan junaliikenne Lahden ja Keravan välillä tavallaan toimi, koska sitä ohjataan Kouvolasta ja sikäläinen ohjausjärjestelmä pysyi kunnossa. Etelä-Suomen Sanomien mukaan junat lähtivät Lahdesta etelään melko normaalisti eikä asemalla ollut mitään sen kummempaa tiedotusta junaliikenteen täydellisestä pysähtymisestä Keravan eteläpuolella.

Niinpä matkustajatkin lähtivät Lahdesta ja Mäntsälästä kohti Helsinkiä tietämättä, että juna jää seisomaan jonnekin Haarajoen ja Keravan välille epämääräiseksi ajaksi, jos ei sattunut ennen lähtöä kuulemaan asiasta uutisista. Olisi toivonut VR:n vaivautuvan kertomaan edes Lahdessa, että junalla ei ehkä pääsekään Helsinkiin asti, jolloin osa matkustajista olisi voinut lähteä kohti Helsinkiä aseman vierestä kulkevilla pikavuorobusseilla. Muilla Etelä-Suomen asemilla tätä ongelmaa ei ollut, kun junat eivät liikkuneet mihinkään suuntaan.

Kello 8:20 Helsingin asemalla seisoskeli vain tavanomaisen oloinen määrä matkustajia. Moni lienee kuullut junaliikenteen katkeamisesta jo ennen lähtöä ja hankkiutunut toiseen kulkuneuvoon. Yksi yksinäinen lähijunayksikkö saapui asemalle rantaradan suunnasta noin kello 8:15, ilmeisesti liikenteenohjauksen ollessa tuolloin hetkisen toiminnassa. Aseman infonäytöissä kerrottiin junaliikenteen olevan poikki, ja etteivät infonäytöt ole käytösssä. Automaattikuulutus kertoi junan saapuvan aivan kuin kaikki olisi normaalisti.

Bussiliikenne ja Helsingin sisääntuloväylät ruuhkautuivat junaliikenteen pysähtymisen vuoksi. Varsinkin asemien läheisyydestä kohti Helsinkiä ajaneet bussit täyttyivät. Helsingistä pohjoiseen menevät matkustajat vaihtoivat junat linja-autoihin, mikä ruuhkautti Helsingin Matkahuoltoa.

Kello 8.30 Helsingistä kohti Lahtea, Mikkeliä ja Joensuuta lähtenyt Savonlinjan pikavuoro täyttyi matkustajista ja jäi aikataulustaan jälkeen varttitunnin. Viikin pysäkillä bussi ei päässyt ensin liikkeelle, ja kuljettaja kertoi käsijarrun jumiutuneen. Muutaman minuutin jälkeen bussi lähti lopulta liikkeelle ja matkustajat taputtivat helpottuneina. Lahteen bussi saapui reilun varttitunnin myöhässä, mutta saapuipa kuitenkin ja pääsin sentään koululle.

Myös junaton vyöhyke. Torstaiaamuna Helsingin rautatieasemalla olisi savuttomuuden sijaan ollut kivempi tietää, lähteekö asemalta ainoatakaan junaa lähituntien aikana mihinkään suuntaan.

Joukkoliikenteestä muissa blogeissa

2008-08-06T00:20:00.001+03:00

Heinäkuu on mennyt lomailun merkeissä siinä määrin tehokkaasti, ettei blogiasioita ole tullut juurikaan mietittyä vaikka aiheita ja matkakokemuksiakin olisi riittänyt. Josko tästä vauhti taas kiihtyisi edes viikottaisiksi päivityksiksi.

Liikenneasioista kirjoitetaan toisinaan muissakin blogeissa, siispä poimintoja viime aikoina havaituista. Ja vähän omia kommentteja kanssa.

Kari T kehuu Paunun palvelua bussimatkalla Tampereelta Helsinki-Vantaan lentoasemalle, bussissa käynnistetty kannettava tarjosi Paunun ilmaista Wlan-yhteyttä käytettäväksi.

Kulutusjuhlassa kirjoitetaan VR:n perivän maksua, kun automaatista ostettu junalippu vaihdettiin lippuluukulla toiselle paikalle. Kävin tätä kommentoimassakin, koska syynä lienee Junamaatista ostettavaan lippuun tuleva 50 sentin alennus, jota ei saa jos ostaa lipun lipunmyynnistä. Toisaalla Murskaavaa-blogissa taas kerrankin kehutaan VR:n palvelua: jo ostetun lipun vaihtaminen toiseen junaan onnistui helposti, ja rahaa tuli vielä takaisinkin.

Janne kaipailee Emmekö me ymmärrä -blogissa VR:lle kanta-asiakkuusjärjestelmää ja parempia palveluita asemien laitureille. Luulen, ettei VR, tai täsmällisemmin junien ravintolapalveluista vastaava Avecra, ole kovin innostunut laajentamaan myyntipalveluitaan asemalaitureille, varsinkin Suomen talvioloissa se voisi olla varsin epäkäytännöllistä. Ja useimmiten vähin tavaroin liikkuvat matkustajat kiirehtivät asemilla ostamaan eväänsä R-kioskilta tai Tampereella asematunnelin Siwasta, joissa on sentään hieman junien ravintolavaunuja ja myyntikärryjä halvempaa.

Toisenlaisia liikennekokemuksia: Oharin paalussa bussimatka kolmevuotiaan kanssa, ja Kaurislapsen kakuissa modernin junan muotoista kakkua.

Maininnan ansaitsee endottomasti myös Erikeeperin blogi Helsinki-Riihimäki, jossa kirjanpitäjä blogin nimen mukaisesti kirjaa Helsinki-Riihimäki -välin junamatkoilla tehtyjä monenlaisia havaintoja niin junaliikenteen kuin maailmankin menosta.

Rautatie Helsingin Merisatamassa puretaan

2008-07-04T14:04:00.002+03:00

Helsingin Merisatamassa kulkevan vanhan rautatien ja radan tasoristeysten purkaminen aloitetaan ensi viikolla, kertoo Ratahallintokeskus tiedotteessaan. Eteläisessä Helsingissä kulkevasta rautatiestä puretaan Marian sairaalan vaihteista lähtevä, Hietalahden ja Eiranrannan ohi Merisatamaan jatkunut, noin kahden kilometrin mittainen rataosuus.

Merisataman radan rakentaminen aloitettiin 1916. Raiteisto uusittiin täydellisesti 1960-1970 -lukujen taitteessa, ja liikenne Merisatamasta Katajanokalle ja Eteläsatamaan lopetettiin 1980, jolloin myös suuri osa tarpeettomaksi jääneistä raiteista purettiin, kertoo Ratahallintokeskus. Jäljelle jäänyt rataosa on ollut Aker Finnyardsin käytössä, ja siinä on ajettu toisinaan museo- ja tilausjunia.

Raiteiden purkamisen ohella Ratahallintokeskus kunnostaa Kauppatorilla ja Hietalahdessa sijaitsevat kääntösillat. Purku- ja kunnostustöiden jälkeen alue luovutetaan Helsingin kaupungille, joka hoitaa lopullisen maisemoinnin. Ratahallintokeskus arvelee töiden hinnaksi noin 100 000 euroa.

Hieman harmillista, että perinteinen rautatie poistuu Helsingistä, vaikkei sille ole käyttöä enää ollutkaan. Kiskot ovat olleet muuten paikoin kovasti muuttuneessa kaupungissa pienenä muistutuksena alueen historiasta.

Merisataman rataa Hietalahdessa tammikuussa 2008. Isompi kuva.

Merisataman rataa telakan kohdalla joulukuussa 2006. Isompi kuva.

Satamaradan päätepuskuri Merisatamassa kesäkuussa 2004. Isompi kuva.

Rekkojen hidastelu voi haitata juhannuksen bussiliikennettä

2008-06-18T19:25:00.002+03:00

Rekkayrittäjät ilmaisivat alkuviikosta aikovansa haitata juhannuksen menoliikennettä köröttelemällä 20 kilometrin tuntinopeudella ainakin Helsingin ulosmenoteillä. Yrittäjät protestoivat näin polttoaineustannusten rajua nousua, joka uhkaa ajaa useita alan yrityksiä talousvaikeuksiin. Rekkojen hidastelemisen on tarkoitus alkaa torstaina puoliltapäivin ja jatkua ilmeisesti iltakuuteen asti. Poliisi on ilmaissut puuttuvansa rekkoen hidasteluun, ja alan etujärjestä SKAL on toivonut yrittäjien luopuvan tempauksesta, mutta keskiviikkoillan uutisten mukaan useat rekkayrittäjät aikovat silti osallistua liikenteen hidastamiseen.

Lisäksi Luumäellä Etelä-Karjalassa Jurvalan taajaman asukkaat osoittavat mieltään ruuhkaisen valtatie kuuden siirtämiseksi pois taajama-alueelta. Torstai-iltapäivällä neljältä alkavassa mielenosoituksessa aiotaan hidastaa kuutostien liikennettä köröttelemällä liikenteessä autoilla ja traktoreilla 20–30 kilometrin tuntivauhtia.

Toteutuessaan rekkojen ja luumäkeläisten hidastelu aiheuttaa merkittävää haittaa erityisesti Helsingistä lähtevien pikavuorobussien liikennöinnille. Juhannus on muutenkin bussiliikenteen vilkkaimpia sesonkeja, ja tavallisestikin mökeilleen köröttelevät henkilöautoilijat haittaavat ja hidastavat pikavuorojen aikataulunmukaista liikennöimistä.

Keskiviikkoiltana yksikään suurimmista pikavuoroliikennöitsijöistä ei ollut nettisivuillaan kertonut, aikovatko he jotenkin varautua rekkojen hidastelemiseen. Käytännössä bussiyritykset voivat ohjata pikavuorojaan vaihtoehtoisille reiteille.

Jos rekkojen hidastelu toteutuu ja liikenne valtateillä jumiutuu pahasti, kannattaa Helsingistä bussilla lähtevän valita mahdollisuuksien mukaan erikoispikavuoro, jolla on mahdollisimman vähän välipysähdyksiä matkan varrella. Tällöin bussi voi tarvittaessa ajaa pitkiäkin matkoja poikkeusreitillä valtateiden ulkopuolella, kun matkan varrella ei ole pysäkkejä. Toinen vaihtoehto on suosia vakiovuoroja, jotka ajavat tavallisestikin isojen teiden ulkopuolella, tai lähteä Helsingistä ensin junalla, ja vaihtaa bussiin vasta matkan varren kaupungissa. Maakuntakaupungeista bussimatkalle lähtijän taas kannattaa torstaina iltapäivällä pyrkiä lähtemään bussivuorolle, joka ei tule kaupunkiin Helsingistä asti, jos tällaisia vuoroja vain on tarjolla.

Päivitys klo 21: Ylen uutisissa kerrotaankin rekkayrittäjien peruneen mielenilmauksensa, joten bussiliikenteenkin pitäisi sujua torstaina tavanomaisen ruuhkaisissa merkeissä.

Raitiovaunuliikenteessä useita häiriöitä

2008-06-13T16:59:00.002+03:00

Helsingin joukkoliikenteessä tuntuu tänään sattuvan ja tapahtuvan. Iltapäivällä kahden aikaan raitiovaunu törmäsi toisen perään Mäkelänkadulla. Uutisten mukaan tyhjänä Käpylää kohti ajanut, ilmeisesti varikolta tulossa ollut linjan 1 raitiovaunu törmäsi linjalla 7B olleeseen vaunuun, jossa oli viitisenkymmentä matkustajaa. Matkustajista 17 loukkaantui, pelastuslaitoksen mukaan yhden matkustajan sääriluu olisi murtunut. Loukkaantuneet vietiin tarkistettavaksi Töölön ja Marian sairaaloihin. Peräänajon arvellaan johtuneen jarruviasta. Raitiovaunuliikenne Mäkelänkadulla on HKL:n poikkeusinfon mukaan palautunut normaaliksi iltapäivällä neljän jälkeen. HS:n uutinen kolarista. Iltalehdessä oli myös kuva ilmeisesti linjan 7B raitiovaunun sisältä. Ilmeisesti vaunun väliosa on kolarissa hieman ruttaantunut, joskin puuttuvat lattiankappaleet lienee joku nostanut tuonne kauemmas, jotenkin epätodennäköiseltä näyttää että tuonne lentäisivät noin itsestään.

Raitiovaunuliikenne on lisäksi edelleen alkuillasta poikki Katajanokan ja keskustan välillä. Liikenne on jouduttu katkaisemaan Työ- ja elinkeinoministeriössä iltapäivällä syttyneen tulipalon vuoksi. Syttymissyytä ei uutisissa ole nähdäkseni mainittu, mutta keskusteluissa arvellaan Pekkarisen tulenarkojen taulujen sopivasti roihahtaneen. Ministeriön Mariankadun puoleisessa osassa savuttava palo ja sammutustyöt estävät myös linjan 4 raitiovaunujen kulkemisen Katajanokalle ja linjan 3T kulkemisen Kauppatorilta Senaatintorille. 3T ajaa kuitenkin Eiran lenkkinsä, mutta toisinpäin kuin tavallisesti. Arviot katkosten kestosta vaihtelevat, HKL arvioi liikenteen palaavan normaaliksi klo 17.00 mennessä, HS taas arvelee poikkeusreittien kestävän iltakymmeneen. Ajantasaiset tiedot voi katsoa HKL:n poikkeusinfosta.

HS kertoi iltapäivällä myös Rantaradan junien myöhästelevän turvalaitevian vuoksi, mutta VR:n kulkutietojen mukaan nyt kello 17.00 liikkeellä olevat Helsinki-Turku -junat kulkisivat kaikki aikataulun mukaisesti. Yksi juna tosin on muutaman minuutin myöhässä, syynä muu junaliikenne. Junat Helsingistä Kirkkonummelle, Karjaalle ja Turkuun myöhästelivät eilen turvalaiteongelmien vuoksi useamman tunnin ajan.

VR: Lomapassin suosio olikin laskussa, joten nostimme sen hintaa

2008-06-11T22:42:00.002+03:00

Useampi media on nostanut viime viikkoina esille VR:n päätöksen karsia alennukset Lomapassista. Myös liikenneministeri Anu Vehviläinen (kesk.) oli havahtunut VR:n alennusten karsimiseen, ja kehotti VR:ää vielä harkitsemaan alennusten palauttamista Lomapassiin. Vehviläinen ei ollut tyytyväinen myöskään VR:n päätökseen poistaa opiskelija-alennus Suomen ulkopuolella opiskelevilta suomalaisilta. He saivat vielä viime syksynä 50 prosentin alennuksen junalipuista käydessään kotona Suomessa. VR:n mukaan ulkomailla opiskelevien alennus poistettiin, koska sitä voinut antaa vain suomalaisopiskelijoille, vaan se olisi pitänyt ulottaa myös muiden EU-maiden opiskelijoihin. Vehviläisen mukaan kuitenkin esimerkiksi Ruotsissa ja Virossa vastaavantyyppiset alennukset ovat edelleen käytössä.

Lomapassiasia oli esillä myös HS:n haastattelussa toukokuun lopulla, jossa VR:n henkilöliikenteen markkinointisuunnittelija Eija Seppänen kertoi, kuinka kymmenen vuotta vanha tuote kaipasi uudistamista. Hänen mukaansa VR haluaa tarjota passia erityisesti aikuisille, jotka maksavat junalipuista täyden hinnan. Seppäsen mukaan Lomapassista oli tullut nuorten suosikki, ja junat ovat olleet täynnä tavarahyllyjä myöten. Hän arveli uudistuksen parantavan matkustusmukavuutta, muistuttaen myös VR:n tulostavoitteesta. Haastattelun mukaan kesällä 2007 myytiin 40200 passia, joista puolet normaalihintaisia ja puolet alennuslippuja. Opiskelijat olivat suurin alennusta käyttänyt ryhmä.

Nyt VR on kuitenkin muuttanut mieltään Lomapassin suosiosta. VR:n markkinoinnin suunnittelupäällikkö Satu Puumala kertoo Karjalaisessa, että Lomapassin alennusten karsimiseen onkin syynä tuotteen heikentynyt kysyntä viime vuosina. "Lomapassin kysyntä on pari vuotta ollut laskusuuntaista. Tuotetta haluttiin profiloida uudenlaiseksi ja siitä tehtiin sesonkituote muulloin täyden hinnan maksaville asiakkaille" Puumala kommentoi haastattelussa.

Eli ensin Lomapassista oli tullut liian suosittu, joten VR päätti nostaa sen hintaa ja karsia siitä alennukset, jotta sen käyttäjämäärä vähenisi. Seuraavaksi Lomapassin suosio olikin laskenut, minkä vuoksi VR päätti korjata asian nostamalla tuotteen hintaa, karsimalla alennukset, huonontamalla tuotteen ehtoja ja lisäämällä markkinointia.

Tässä vaiheessa täytyy myöntää, etten minä osaa sanoa tähän VR:n logiikkaan tällä erää enää mitään. Mutta muihin liikenneasioihin kenties osaan, viime viikkojen blogihiljaisuuden jälkeen käsiteltäviä asioita olisi taas loputtomasti.

VR ja Lomapassi: Ahneuden maksimoimista

2008-05-20T00:17:00.006+03:00

VR on useana kesänä tarjonnut matkustajilleen Lomapassi-lippua, jolla on voinut matkustaa rajattomasti junilla koko Suomessa kolmen päivän ajan. VR tarjoaa lippua edelleen tänäkin kesänä, mutta on samalla päättänyt karsia Lomapassista kaikki alennukset pois ja myy lippua vain 139 euron hintaisena kaikille matkustajille.

Kesällä 2007 alennushintainen Lomapassi maksoi 59,50 euroa ja normaalihintainen 119 euroa, joten normaalihintainen lippukin on kallistunut 20 eurolla. Tätä VR voinee perustella lipun mukaan lisäämillään neljällä paikkalipulla, kun aiemmin Lomapassia käyttävän on tarvinnut hankkia paikkalippu vain Pendolino-matkoille, muihinkin juniin paikkalipun on halutessaan voinut ostaa. Itse en muista kertaakaan muissa kuin Pendolinossa Lomapassin kanssa paikkalippua hankkineeni, ja silti olen aina istumapaikan junasta löytänyt.

VR:n edustaja kommentoi alennuksen poistamista huhtikuussa Etelä-Suomen Sanomissa. VR:n mukaan Lomapassista oli tullut niin suosittu tuote, että passilla reilaavat nuoret olivat jopa ahtautuneet junien hattuhyllyille nukkumaan, kun vapaat istumapaikat olivat loppuneet. VR:ää ilmeisesti kismittää, kun junissa on ollut liikaa matkustajia, ja nyt toivotaan osan kaikkoavan kun hintaa nostetaan. Joskin hieman parempi tapa asian hoitamiseen voisi olla vaunujen tai tarvittaessa junavuorojen lisääminen. Pelkkä jossakin junassa hattuhyllylle ahtautuneen nuorison syyttäminen on muutenkin hölmöä, koska Lomapassia ovat käyttäneet paljon myös eläkeläiset.

VR on myös huonontanut passin ehtoja viime vuoteen verrattuna. Ennen jos matkan aloitti iltakuuden jälkeen, saattoi reissata vapaasti myös koko seuraavan päivän. Enää tämäkään ei käy, vaan matka on aloitettava vasta saman vuorokauden puolella, jona lomapassia aikoo käyttää. Esimerkiksi ennen saattoi lähteä Helsingistä Ouluun illan yöjunalla ja tulla seuraavan päivän iltana takaisin. Nyt taas olisi lähdettävä vasta aamulla, ja palattava jo saman päivän iltana, jos haluaisi selvitä yhden matkapäivän käyttämisellä.

Lomapassin rinnalla VR kuitenkin myy InterRail One Country Passia 12-25 -vuotiaille, johon sisältyy kolme matkapäivää hintaan 71 euroa. Mutta tätä lippua ei voi ostaa, jos asuu vakituisesti Suomessa. Olisi kiinnostavaa kuulla, mikä olisi EU-viranomaisten kanta tähän asuinpaikan mukaan harrastettavaan hinnoittelemiseen.

Itse olen useana kesänä ostanut pari Lomapassia ja hyödyntänyt lippua varsin maksimaalisesti matkustamalla ympäri Suomea koko päivän. Tiettävästi muutkin junaharrastajat ovat tätä harrastaneet, mutta tuskin marginaalisen, muutaman kymmenen henkilön tehokäyttäjäryhmä riittää koko alennuksen poistamiseen. Konduktööritkään eivät ole ainakaan itselleni ehtineet matkustellessa vielä tutuiksi tulla, eikä muutakaan seurantaa yksittäisellä Lomapassilla tehtyjen matkojen määrästä ole.

Tänä kesänä VR saa todennäköisesti pitää puolestani matkatunkkinsa, melkein 80 euron hinnankorotus on liikaa. Lomapassin korvaajaksi voi harkita Matkahuollon myymää Bussipassia. 149 euroa maksavalla bussikortilla saa matkustaa viikon ajan rajattomasti ja ilman lisämaksuja kaikilla Suomessa kulkevilla bussivuoroilla, pääkaupunkiseudun ja Turun paikallisliikennevuoroja ja Venäjän liikenteen bussivuoroja lukuunottamatta. Kahden viikon Bussipassi maksaa 249 euroa.

Matkahuollon myymässä Bussipassissa ei ole aiemminkaan ollut alennusryhmiä, mutta hinta on silti kohtuullinen jos VR:ään vertaa. Bussipassissa yksi matkapäivä maksaa viikon lipulla noin 21 euroa (n. 18 euroa kahden viikon lipulla), kun taas VR:n Lomapassilla nykyisin yhden päivän reissaaminen kustantaa noin 46 euroa. Bussiliikenteen reittiverkosto kattaa myös huomattavasti laajemman alueen Suomea kuin junaliikenne, ja öisinkin busseja kulkee junia enemmän, erityisesti VR:n lakkautettua sisämaan yöjunavuorot vuoden 2006 syksyllä. Bussivuoroja kulkee öisin esimerkiksi Helsingistä Turkuun, Tampereelle ja Lahteen, kun samaan aikaan koko junaliikenne on näillä väleillä hiljentynyt. Yöpikavuoroja kulkee myös Helsingistä Joensuuhun, Kuopioon, Kajaaniin, Jyväskylään, Ouluun ja Pieksämäelle ja Turusta Ouluun.

VR:ää vaaditaan palauttamaan Lomapassin alennus mm. Facebook-ryhmässä, jossa tätä kirjoitettaessa oli jo lähes 1000 jäsentä.

Aiheesta myöhemmin: VR: Lomapassin suosio olikin laskussa, joten nostimme sen hintaa (11.6.2008)

Kolmosen ratikat Kamppiin ja Töölöön

2008-04-30T12:17:00.002+03:00

Helsingin joukkoliikennelautakunta ratkaisi lopulta tänään kuukausia jatkuneen kädenväännön Kampin ja Töölön ratikkaliikenteen järjestämisestä. Lautakunta päätti, että linja 3B/3T siirretään kulkemaan Kampin keskuksen ja metroaseman kautta. Aiemmin Kamppiin ehdotettu linja 7A/7B säilyy nykyisellä reitillään Mannerheimintiellä. Uusia raitiolinjoja ei perusteta.

Kampin raitioliikenteen on suunniteltu alkavan vuoden 2009 alussa. Kampin liikenteen alkaessa linjan 3 vaunut vaihtavat linjatunnusta Olympiaterminaalin ja Eläintarhan pysäkeillä. Jatkossa linja 3B ajaa Eläintarhasta Kallion, rautatieaseman ja Bulevardin kautta Eiraan, ja Olympiaterminaalilta Bulevardin ja rautatieaseman kautta takaisin Kallioon ja Eläintarhaan liikennöi myös 3B. 3T puolestaan liikennöi Olympiaterminaalilta Aleksanterinkadun, rautatieaseman pysäkin, Kampin ja Töölön kautta Eläintarhaan, ja päinvastoin.

Kolmosen vaunut eivät Kamppiin siirryttyään enää liikennöi Arkadiankadulla. Tilalle siirretään linjan 18 bussi, joka puolestaan ei jatkossa aja Kampin kautta.

Linjat 7A ja 7B säilyvät nykyisillä reiteillään.
Raitiovaunu saapumassa Pasilan asemalle. Isompi kuva.

Aihesta muualla: Haltian vaaliyö: Kokouskuulumiset 30.4.2008.

Kemijärven yöjunasta tuli suosittu

2008-04-28T23:05:00.002+03:00

Helmi-maaliskuun vaihteessa uudelleen käynnistynyt Kemijärven yöjunayhteys on kerännyt heti aloitettuaan runsaasti matkustajia. Makuuvaunumatkustajia on ollut maaliskuun aikana reilut 3000, kertoi VR:n Pohjois-Suomen aluejohtaja Lapin radion uutisille. Kemijärven autovaunu on ollut täynnä joka päivä. Vuonna 2007 Kemijärven taajamajunayhteys keräsi kaikkiaan 18 000 matkustajaa, joka oli noin viidenneksen vähemmän kuin vuotta aiemmin.

VR:n aluejohtaja uskoo Kemijärven yöjunaliikenteen jatkuvan vuoden 2011 jälkeenkin, jolloin nykyinen valtion ja VR:n sopimus kannattamattoman liikenteen ostamisesta päättyy. Kaikkiaan VR:n matkustajaliikenne Lapissa kasvoi alkuvuonna 17 prosenttia viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna.

Kevään aikana on päätetty myös Rovaniemi-Kemijärvi -radan sähköistyksestä lähivuosina. Tällä hetkellä vähäliikenteisen radan sähköistys vaikuttaa melkoiselta siltarumpupolitiikalta, jolla halutaan hyvitellä kemijärveläisiä sellutehtaan lakkauttamisesta. Junaliikenteen määrä Kemijärvelle voi toki lähivuosina kasvaakin, jolloin sähköistys on ymmärrettävä ratkaisu.

VR muutti kaksi pikajunien konduktöörivaunua aggregaattivaunuiksi, jotta uusilla makuuvaunuilla voidaan liikennöidä Kemijärvelle saakka. Kemijärven yöjunan aggregaattivaunu Helsingissä karkauspäivänä. Isompi kuva.

Aiemmin: Kemijärven yöjuna Helsingissä 29.2.2008.

Blogin päivittäminen jäi huhtikuun alussa hunningolle työkiireiden vuoksi, joten päivitin nyt (29.4. illalla) kerralla useamman merkinnän viime päiville. Kokoan vielä ehtiessäni koosteen huhtikuun merkinnöistä ja ehkä lisään vielä joitain asioita. Jatkossa yritän päivittää blogia taas normaalisti, vähintään viikoittain.

Uutta raitiotierataa Helsinkiin

2008-04-25T21:16:00.000+03:00

Helsingissä on kevään ja talven aikana rakennettu uusia raiteita syksyllä aloittavalle ratikkalinjalle 9. Uuden ratikkalinjan olisi tarkoitus aloittaa liikennöintinsä elokuussa mm. Fleminginkadulla ja Aleksis Kiven kadulla.

Työmaa Aleksis Kiven kadun ja Fleminginkadun risteyksessä 11.4.2008. Isompi kuva.

Kuoppa Fleminginkadulla 18.3.2008. Isompi kuva.
.

Kroatialainen raitiovaunu

2008-04-24T20:18:00.003+03:00

Kroatialainen raitiovaunu Salmisaaressa linjan 8 päätepysäkillä. Isompi kuva.

Helsingin raitioliikenteessä on joulukuusta alkaen testattu kroatialaista raitiovaunua linjoilla 6 ja 8. Olen useamman kerran vaunulla matkustanutkin, ainakin tuo on näyttänyt varsin hyvin liikenteessä olleen. Matkustusmukavuuskin on ihan ok, jos sattuu saamaan jonkun niistä vaunun harvoista istumapaikoista. Kulkiessaan kroatialainen pitää hieman epämiellyttävää, rahisevaa ääntä, mutta muuten matkanteko tuntuu taittuvan mallikkaasti, junamaisesti.

HKL kommentoi jo tammikuussa, ettei Crotram-konsortiolta testattavana oleva TMK2200-vaunu sovi sellaisenaan Helsinkiin, vaan vaunu on liian pitkä ja istumapaikkoja liian vähän. Testiajoilla kuitenkin selvitetään, olisiko vaunu tekniikaltaan edes jotenkin soveltuva Helsingin rataverkolle. HKL aikoo hankkia lähivuosina 40 uutta raitiovaunua, ja tarjoaa siksi kaikille vaunuvalmistajille mahdollisuutta suorittaa koe- ja esittelyajoja Helsingissä.

Kroatialaisen raitiovaunun takaosaa. Isompi kuva.

Haltian vaaliyö: Kroatialainen raitiovaunu koeajossa Helsingissä.

Kemijärven yöjuna Helsingissä

2008-04-23T21:41:00.006+03:00

Suora yöjunaliikenne Helsingistä Kemijärvelle käynnistyi uudelleen 29.2.2008, oltuaan tauolla syyskuusta 2006 alkaen. Konduktöörinä puolitoista vuotta tauolla olleessa, ensimmäisessä uudessa yöjunavuorossa toimi ohjaaja Kari Väänänen. Yöjunan lähtöä odotellessa Helsingin asemalla esiintyi Stalingrad Cowgirls ja yöjunakampanjoitsijat järjestivät asemalla Kemijärvelle menijä –performanssin. Itse en ehtinyt näitä katsomaan kun olin iltapäivään saakka työmatkalla Turussa.

Kemijärven yöjuna Helsingissä karkauspäivänä 2008. Juna oli niin pitkä, että ensimmäisinä olleet makuuvaunut eivät mahtuneet laituriin. Isompi kuva.

Kemijärven yöjuna Helsingissä, konduktöörivaunu. Isompi kuva.

Yöjunan uusia, kaksikerroksisia makuuvaunuja. Isompi kuva.

Yöjunan ravintolavaunu Helsingissä. Isompi kuva.

Yöjunan päivävaunuja Helsingin asemalla. Isompi kuva.

Aiemmin aiheesta: Kemijärven yöjunaliikenne jatkuu - huomasiko kukaan? (4.11.2007)
Myöhemmin: Kemijärven yöjunasta tuli suosittu (28.4.2008)

Mitä itää-sivusto: Yöjunan paluu.
Kaleva 1.3.2008: Kemijärvelle pääsee taas yöjunalla.

Muurolan rautatieasema

2008-03-30T18:08:00.008+03:00

Muurolan rautatieasema sijaitsee Rovaniemellä, reilun parinkymmenen kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Asemalla pysähtyvät kaikki Oulun ja Rovaniemen väliset matkustajajunat, paitsi yksi päivittäinen yöjuna ja toinen viikonloppujen yöjunavuoro ajavat ohi pysähtymättä (tilanne keväällä 2008).

Sepäntie 5:ssä sijaitseva asema on ns. kylmäasema, jossa ei ole VR:n lipunmyyntiä eikä lämpimiä odotustiloja.

Muurolasta pääsee Rovaniemelle myös bussilla, suurinta osaa vuoroista liikennöi Ketosen Liikenne.

Muurolan asema elokuussa 2005. Isompi kuva.

Muurolan aseman laitureita Rovaniemen-junan takaikkunasta elokuussa 2005. Isompi kuva.

Muurolan rautatieasemalla harrasteltiin nyt sunnuntaina iltapäivällä ilkivaltaa, kerrotaan kokoomuksen puoluelehden Verkkouutisissa. Muurolan asemalla oli tukittu rautatien vaihde laittamalla sen väliin tölkkejä ja muovipullo, eikä vaihde enää kääntynyt kauko-ohjauksella kuten normaalisti. Junan kuljettaja kävi poistamassa vaihteeseen laitetut tölkit ja muovipullon, jolloin vaihde saatiin taas kääntymään kauko-ohjatusti.

Vaaratilannetta vaihteen jumiutumisesta ei aiheutunut, koska liikenteenohjaus huomaa vaihteiden jumiutumisen väärään asentoon. Rovaniemen poliisikin toteaa, että pahimmillaan vaihteessa olevasta rojusta olisi aiheutunut vaurioita vain rautatien laitteistoille.

- Rautatieasemat tässä blogissa

Raitiovaunu putosi kiskoilta Helsingin Sörnäisissä

2008-03-26T09:54:00.003+02:00

Linjalla 3T ollut matalalattiaraitiovaunu putosi keskiviikkoaamun lumipyryssä kiskoilta Hämeentien ja Helsinginkadun risteyksen vaihteessa.

Raitiovaunut mahtuivat kulkemaan vauriopaikan ohitse pohjoiseen, mutta toiseen suuntaan raitiovaunujen liikenne oli ainakin osittain poikki. Poliisi ohjasi muuta liikennettä. Kaikki kuvat voi katsoa isompina tästä linkistä.

Linjan 3T raitiovaunu jäi jumiin kiskoilta pudonneen kollegansa taakse. Helsinginkadulle raitiovaunuista ei muodostunut pitempää jonoa, ainakin linjan 8 vaunut lähtivät Helsinginkadulta Brahenkadun kautta Sturenkadulle, kiertäen näin onnettomuuspaikan.

VR perui junavuoroja jo ennakkoon

2008-03-25T23:59:00.000+02:00

Keskiviikoksi pääkaupunkiseudulle ja Itä-Suomeen on luvattu sankkaa lumipyryä ja pakkasta. Pakkasessa pyryttävä lumi tukkii helposti vaihteet sulatuslaitteista huolimatta, joten VR varautui hankalaan keliin perumalla pääkaupunkiseudun lähijunia jo ennakkoon. Lähijunien peruutukset alkavat aamun ensimmäisistä vuoroista jatkuen noin kello kymmeneen asti, säätilasta riippuen. Ratahallintokeskus perustelee muutoksia kaukojunien kulkemisen turvaamisella.

Keskiviikkoaamun lähijunista K-junat Keravalle korvataan N-junilla, ja I-junat Tikkurilaan on kokonaan peruttu. Riihimäen suuntaan G-junat on peruttu, muut vuorot pyritään ajamaan normaalisti. Vantaankoskelle liikennöi kolme M-junaa ja Leppävaaraan kolme A-junaa tunnissa, junavuorot on vähennetty puoleen tavanomaisesta. Kauklahteen ja Espooseen kulkevat E-junat on peruttu. Kirkkonummelle ja Karjaalle liikennöidään normaalisti.

Tiedotus peruutuksista ei ehkä aivan onnistunut, VR:n nettisivuilla junavuorojen muutoksia ei kerrota täsmällisesti missään, vaan tiedot piti poimia STT:n uutisesta. Itse en muista VR:n kovinkaan usein peruneen lähijunavuoroja jo ennakolta huonon sään vuoksi. Tosin uutinen on voinut mennä ohikin, itse kun en kulje pääkaupunkiseudun lähijunilla edes joka kuukausi.

Pääsiäisen muutoksia joukkoliikenteessä

2008-03-20T00:03:00.001+02:00

Pääsiäisen pyhät aiheuttavat taas tavanomaisesti muutoksia junien ja bussien likennöintiin.

VR tiedottaa junien kulusta omilla nettisivuillaan, samoin Matkahuolto on koonnut tiedot bussien liikennöinnistä. Molemmat noudattavat pyhinä pääosin sunnuntaiaikatauluja, eikä liikenteessä ole suuria poikkeuksia kuten joulun ja juhannuksen pyhinä.

Helsingissä HKL:n ja YTV:n vuorot ajavat perjantaina, sunnuntaina ja maanantaina sunnuntaiaikataulujen mukaan. Lauantaina ajetaan tavanomaisilla lauantain aikatauluilla. Helsingissä yölinjat 01N–09N, YTV:n seutulinjat 100N–710N ja VR:n lähijunien yöliikenne kulkevat kaikkina torstain ja maanantain välisinä öinä.

Turun paikallisliiketeessä yövuoroja ei ajeta pääsiäisen pyhinä lainkaan, kerrotaan Turun joukkoliikenteen nettisivuilla. Tampereella yöbussit liikennöivät vain perjantain ja lauantain jälkeisinä öinä.

Muutoin Tampereella, Turussa, Oulussa ja lähes kaikkien muidenkin kaupunkien paikallisliikenteessä ajetaan perjantaina, sunnuntaina ja maanantaina sunnuntaiaikataulujen mukaan ja lauantaina tavanomaisen lauantain mukaan. Yövuorojen liikennöinti vaihtelee kaupunkikohtaisesti.

Volvo lakkauttaa bussitehtaan Tampereella

2008-03-05T10:39:00.003+02:00

Volvo aikoo lopettaa bussitehtaansa Tampereella ja samalla järjestellä tuotantoaan Turussa uudelleen. Tampereelta bussien valmistusta aiotaan siirtää halvempien kustannusten Puolaan ja Turussa keskitytään jatkossa enemmän Pohjoismaiden markkinoihin.

Nyt lakkautettavalla Tampereen bussitehtaalla on pitkä historia. Tehdas aloitti toimintansa jatkosodan vuosina, aluksi huoltaen tamperelaisten liikennöitsijöiden bussikalustoa. Ajokki Oy valmisti tehtaalla linja-autojen koreja ja alustoja vuoteen 1989 saakka.

Hesarilla ja Ilta-Sanomilla oli aluksi huomattavia hankaluuksia päättää, suljetaanko tehdas Turussa vai Tampereella. Sittemmin uutisten otsikot on saatu korjattua.

Kirkkonummella ei huolta tietulleista tai ilmastonmuutoksesta

2008-02-20T23:50:00.002+02:00

Kirkkonummen kuntaa eivät näytä keskustelut Helsingin ruuhkista, tietulleista tai ilmastonmuutoksesta hetkauttavan. Kunta on antanut luvan pykätä liudan asuntoja keskelle metsää, ja on nyt käärmeissään, kun valtio ei ole vielä pykännyt kuntaan moottoritietä, että sieltä metsän keskeltä pääsisi sutjakkaasti autoilemaan ihmisten ilmoille. Voivoi. Aiheesta uutisen kirjoittanutta Hesariakaan ei näytä tällainen yhdyskuntasuunnittelullinen tai ilmastopoliittinen näkökulma kiinnostavan, vaan lehti tyytyy pelkkään moottoritien puutteen valittelemiseen. Ehkä automainostajat eivät tällaisesta kriittisyydestä tykkäisi?

Tuo uutinen onkin varsinainen tyyppiesimerkki varsinkin kuntien suhtautumisesta ruuhkiin ja ilmastonmuutokseen. Monilla puolueilla ja toisinaan muillakin tahoilla on kyllä ohjelmissaan kauniita sanoja joukkoliikenteen kehittämisestä, mutta käytännössä melkein kaikkialla toimitaan samoin kuin Kirkkonummella: kaavoitetaan asuntoja minne sattuu niin, ettei toimivan joukkoliikenteen järjestäminen ole edes mahdollista. Tässä vaiheessa on oikeastaan jo turha motkottaa ihmisten runsaasta henkilöautoilusta: pakkohan ihmisten on jotenkin päästä käymään töissä ja ruokaostoksilla.

Muutamassa blogissa on pohdittu junaliikennettä käytettävyyden näkökulmasta. Decode-blogissa on ihmetelty aseman raidenäytön vaunutietoja. Köyttöliittymä.netissä mietitään asemien aikataulunäyttöjen toimivuutta ja raidejärjestelyjä, mitä kävin kommentoimassakin. Useimmitenhan asemilla raide 1 on asemarakennusta lähimpänä. Kaikkialla näin ei ole, koska raiteiden numeroinnissa noudatetaan samaa logiikkaa rataosittain: raide 1 on junaa ajavan veturinkuljettajan näkökulmasta aina samalla puolella, mutta asemarakennus on toisinaan osunut radan "väärälle" puolelle. Ainakin Kuopiossa ja Lahdessa asemarakennus ja raide 1 ovat osuneet kauas toisistaan. Pääradalla kaikki suurimmat asemat ovat säännöllisesti radan länsipuolella, jolloin numerot menevät matkustajankin kannalta loogisesti.

Joensuu-Oulu -rataosan puolesta kampanjoidaan

2008-02-19T00:07:00.001+02:00

Joensuun ja Oulun välisen rataosuuden puolesta kampanjoidaan netissä. Välillä oleva rataosuus Nurmeksesta Vuokattiin on huonokuntoinen, ja se jouduttanee lähivuosina sulkemaan, jos väliä ei kunnosteta. Sulkeminen on ollut jo aiemmin esillä muiden vähäliikenteisten rataosuuksien lakkautuksia suunniteltaessa. Nyt radan kunnostamisen puolella ovat erityisesti Venäjän asettamat puutullit, joiden vuoksi kotimaisen puun kaatamista ja kuljettamista olisi lisättävä, mutta tätä huonokuntoiset rataosuudet eivät nykyisellään kunnolla kestä. Kansalaisadressi kerää nimiä verkossa ja useissa liikkeissä Valtimossa, Nurmeksessa ja Lieksassa.

Myös Kemijärvellä kampanjoidaan julkisuudessa runsain määrin olleen sellutehtaan puolesta. Kampanja-aseeksi on otettu aiemmasta yöjunakapinasta tuttu ase: kalsarit. Aiheesta kertoi Kaleva kuun alkupuolella. Yöjunaa puolustettiin aikanaan Mie-ryhmän suunnittelemilla yöjuna-alusasuilla, jotka ilmeisesti myytiin loppuun Helsingin muotiliikkeissä. Minäkin olisin halunnut sellaiset, mutta jäin ilman.

Sunnuntai-iltana uutisissa kerrottiin näkyvästi Pieksämäki-Turku -pikajunan jämähtämisestä puoleksitoista tunniksi Paasivuoren tunneliin Muuramessa. Juna törmäsi kiskoilla olleeseen liikennemerkkiin ja veturin paineilmaletkut vaurioituivat. Liikennemerkki oli viety kiskoille VR:n mukaan ilkivaltaisesti ja poliisi tutkii asiaa. Itse suhtaudun kieltämättä melko skeptisesti uutisiin Keski-Suomen metsissä vaeltelevista ilkivallantekijöistä, vaikka mahdollistahan sekin tietysti on. Asianh selvittäminenhän on periaatteessa hyvin helppoa: jos maassa on lunta, näkyisi tunnelin ympäristössä todennäköisesti jalanjälkiä. Tosin mikään media ei näytä poliisilta tiedustelleen tällaista yksityiskohtaa, joka asiaa valaisisi.

Junasivusto Vaunut.org on näinä päivinä siirtymässä Resiina-lehden alaisuuteen. Sivustolla näyttää tällä hetkellä olevan käyttökatkos siirron vuoksi.

IC-juna Hiekkaharjussa

2008-02-18T23:43:00.001+02:00

Hiekkaharjussa oli marraskuun puolivälissä niin sumuista, ettei kokonaista junaa meinannut saada kuvaan lainkaan. IC-juna matkalla kohti Tikkurilaa ja Helsinkiä Hiekkaharjun lähijuna-aseman kohdalla.

Savon oikorata kulkisi viitostien rinnalla

2008-02-16T12:23:00.004+02:00

Lahdesta Heinolan kautta Mikkeliin suunniteltu Savon oikorata tulisi kulkemaan suurimman osan matkastaan valtatien 5 rinnalla. Lahden ja Heinolan välillä rata rakennettaisiin suurelta osin uudelle, enimmäkseen valtatien itäpuolella kulkevalle linjalle. Heinolasta Mikkeliin rata seuraisi suurelta osin nykyisen viitostien linjaa, Kuortin ja Vihantasalmen alueilla rata kulkisi viitostietä suoremmalla linjalla, nykyisestä valtatiestä kauempana. Pertunmaantien ja viitostien risteyksestä Hietaseen asti rata kulkisi viitostien vieressä, Hietasessa rata liittyisi nykyiseen Savonrataan. Tiedot selviävät Etelä-Savon ja Päijät-Hämeen maakuntakaavojen luonnoksista.

Savon oikoradan asemia ei ole vielä taidettu miettiä, Heinolaan asema tietysti tulisi, mutta sitäkään ei kaavaluonnoksissa näy. Heinolan ja Mikkelin välisistä asemista ei tietääkseni ole juurikaan edes keskusteltu. VR:n voisi arvella olevan varsin haluton pysähtymään tällä välillä lainkaan, kun jo olemassa olevistakin pienistä rautatieasemista halutaan päästä enimmäkseen eroon. Viitostien varrella ei Heinola-Mikkeli -välillä ole merkittäviä asutuskeskittymiä, mutta toisaalta olisi melkoista haaskausta rakentaa pitkä oikorata kokonaan ilman asemia.

Mäntyharjun tekninen lautakunta päätti alkuviikosta, että sen mielestä koko Lahti-Heinola-Mikkeli oikoratalinjaus tulisi poistaa Etelä-Savon maakuntakaavasta, kertoo Länsi-Savo. Mäntyharju pitää nykyisen Savonradan kehittämistä parempana vaihtoehtona, jossa voitaisiin saada paremmat yhteydet Pietarin suuntaan. Mäntyharjua nyppii ilmeisesti sekin, ettei suunnitellulle ratalinjaukselle rakentaminen ole kovin suotavaa, eikä oikoradan linjaus kierrä Mäntyharjun keskustan kautta. Toisaalta Mäntyharjullakin voisivat tätä tulevaisuuden hanketta torpatessaan selvittää, kuinka moni haluaa pykätä kesämökkinsä sadan metrin päähän viitostiestä.

Aiemmin: Lahti-Heinola-Mikkeli -oikorata taas esillä (9.1.2008)

HS: Oikorata vähentänyt matkustajia Helsinki-Lahti -bussivuoroilta

2008-02-13T00:30:00.002+02:00

Helsingin Sanomat uutisoi vasta kiinnostavasta tutkimuksesta, jossa selvitettiin Kerava-Lahti -oikoradan vaikutuksia bussivuorojen matkustajamääriin. Lappeenrannan yliopistossa tehdyn pro gradu-tutkielman mukaan oikorata on vähentänyt Lahden suunnan busseista yli satatuhatta matkustajaa syyskuun 2006 ja elokuun 2007 välillä.

Oikoradan ensimmäisenä vuonna Lahden pikavuorot kadottivat suunnasta riippuen 32–37 prosenttia matkustajistaan. Mäntsälässä luvut vaihtelevat vakiovuorojen 18:sta pikavuorojen 33 prosenttiin.

Lukujen perusteella Helsingin ja Lahden välisissä busseissa olisi ennen oikorataa kulkenut noin 300 000 matkustajaa vuosittain, ja matkustajamäärän olisi nyttemmin laskenut 200 000 vuosittaisen matkustajan paikkeille, aiheuttaen bussiyhtiöille yli miljoonan euron tulonmenetyksen. Tiedot ovat sikälikin kiinnostavia, että bussiyhtiöt eivät yleensä halua kilpailullisista syistä julkistaa tarkkoja lukuja matkustajamääristään.

Linja-autoliitto on aiheellisesti kritisoinut oikoradan lähijunaliikennettä, jonka valtio ostaa VR:ltä. Vuonna 2007 oikoradan lähijunat kustansivat valtiolle 3,6 miljoona euroa, matkoja tehtiin VR:n mukaan ostoliikenteessä eli Z-junilla noin 700 000.

Oikoradan yhtä matkaa kohti valtion kulut olivat HS:n mukaan 5,1 euroa, kun bussivuoroille valtion suoraa tukea ei tarvita lainkaan. Tätä voisikin verrata tilanteeseen, jossa valtio antaa vierekkäisistä lähikaupoista toiselle rahallista tukea, jotta se voi myydä tavaraa viereistä kauppaa halvemmalla.

Matkustajamääriä katsoessa hämmästyttää, että miten ihmeessä 700 000 matkustajaa vuosittain keräävä lähijunaliikenne ei ole VR:n mukaan kannattavaa, kun yli puolet vähemmän matkustajia keräävä bussiliikenne taas kannattaa itse itsensä.

Bussivuoroja ajetaan edelleen lähijunia tiheämmin ja matka kestää kauemmin, jolloin Helsinki-Lahti-välin bussiliikenteen voisi arvioida vaativan suunnilleen saman määrän henkilökuntaa kuin lähijunienkin, joita ajetaan kerran tunnissa. Junavuorollehan tarvitaan henkilökunnaksi vähintään kuljettaja ja konduktööri, kun busseihin riittää useimmiten yksi kuljettaja.

HS:n lisäuutisessa mainitaan oikoradan vähentäneen Mikkelin suunnan bussimatkustajia 7-9 prosentilla. Luku on yllättävän pieni, olisin itse veikannut sitä suuremmaksi. Matkustan usein Helsingin ja Mikkelin väliä, ja oikoradan vaikutuksen matkustajamääriin huomaa matkustaessaan toisinaan selvästi: junissa on aiempaa täydempää, busseissa tyhjempää. Junissa on toisinaan jo niinkin täyttä, että bussilla kulkeminen on pitempään kestävästä matkasta huolimatta mukavampaa, kuten joululomalta palatessani huomasin.

VR kertoi syksyllä matkustajamäärän Mikkelin junaliikenteessä kasvaneen noin kolmanneksella, joten junaliikenne on onnistunut haalimaan suurimman osan matkustajistaan henkilöautoista. Tätä voidaankin pitää varsin hyvänä kehityksenä.

Aiheesta aiemmin: Koiviston Auto ostaa Sukulan Linjan (7.9.2007)

PC-pistokepaikan varaaminen Junamaatilla

2008-02-04T22:32:00.003+02:00

Teksti ja kuva: Timo-Pekka Heima

Junamaatti Seinäjoen matkakeskuksessa heinäkuussa 2007. Kuva on otettu aamuyöllä, mutta matkakeskuksen odotustilat ovat silti avoinna yöjunamatkustajia ajatellen.

Osmo Soininvaara valitteli blogissaan junien huonoja työskentelytiloja ja kaipasi erityisiä toimistohyttejä, joissa kannettavan käyttö sujuisi nykyistä jouhevammin. PC-pistokepaikoilla työergonomia on huono, ja paikat ovat yleensä vaunun keskellä, ikävän meluisassa kohdassa.

Kommenteissa valiteltiin, miten PC-pistokkeella varustetun istumapaikan varaaminen Junamaatin kautta on myös hankalaa. Itse muistan muutaman kerran varanneeni lippuautomaatin kautta PC-paikan eikä se muistaakseni ollut hankalaa.

Kävin sunnuntaina katsomassa, miksei PC-paikan varaaminen Junamaatin kautta onnistunut. Paikan varaaminen kävi kyllä helposti, mutta vaati näköjään yhden jujun.

Kun automaattiin on näppäillyt haluamansa matkan, se tarjoaa pikavalintana mahdollisuutta varata lipun seuraavaksi lähtevään junaan. Tätä pikavalintaa käyttäessään ei näköjään voi varata pc-paikkaa.

Jos siis haluaa varata PC-pistokepaikan Junamaatilla, kannattaa seuraavaksi lähtevän junan sijaan valita alareunassa oleva “muut liput ja junat”-kohta ja valita sieltä se juna, johon on menossa.

Tämän jälkeen Junamaatti kysyy mahdollisia alennuksia, ja näiden jälkeen se kysyy mahdollista erikoispaikkaa. PC-paikka löytyy tästä erikoispaikat-kohdasta, lemmikkipaikkojen yms. ohella.

Kokeilin muutamaa eri yhteyttä, ja tätä kautta pc-paikan sai varattua ainakin testaamilleni yhteyksille.

Vehviläinen: Länsimetro-rahoituksella on rajansa

2008-01-30T13:49:00.000+02:00

Liikenneministeri Anu Vehviläinen kommentoi valtion osallistumista Länsimetron rahoitukseen Ylen Launtaiseura-ohjelmassa 26.1.2008. Vehviläinen oli hämmästynyt kustannusten tuplaantumisesta ja tivasi asiaan selvitystä Helsingin ja Espoon johtajilta. Vehviläinen arveli myös, että valtion lupautuminen hankkeen osittaiseksi maksajaksi on saanut kaupungit lepsuilemaan hankkeen budjetissa. Millään hankkeella ei hänen mukaansa ole ohituskaistaa, eikä valtion piikki ole loputtomiin auki. Liikenne- ja viestintäministeiö tiedotti, että valtion osallistumisesta Länsimetron rahoitukseen päätetään hallituksen kehysriihessä maaliskuun alussa.

Samalla Vehviläinen kertoi myös kannattavansa ruuhkamaksujen tuomista pääkaupunkiseudulle. Tammikuun lopulla ruuhkamaksut lähtivät etenemään myös Helsingin kaupunginvaltuustossa, kun SDP kertoi kannattavansa ruuhkamaksujen käyttöönoton selvittämistä ja valtuusto hyväksyi ruuhkamaksujen tutkimisen. Helsingin demareissa näyttääkin tapahtuneen jonkinasteinen ympäristöherääminen, kun SDP muutti tammikuussa kantaansa myös Helsingin keskustatunnelin rakentamiseen ja asettui hanketta vastaan. SDP:n vastahankaisuus muutti keskustatunnelin toteutumisen entistä epätodennäköisemmäksi kun hanketta jäi kannattamaan suurista puolueista vain kokoomus.

HS kertoi helmikuun alussa, että metron oranssi ilme tulee olemaan Espoossa samanlainen kuin Helsingissäkin. Maan alle sijoittuville asemille aiotaan johtaa luonnonvaloa varsinkin porraskäytävien kautta. Uusille asemalaitureille suunnitellaan lasiseiniä, jolloin laitureille hyppääminen tai putoaminen tulisi lähes mahdottomaksi. Laitureista on suunnitelmien mukaan tulossa 90-metrisiä, jolloin asemalle mahtuisi kahden vaunuparin mittainen metrojuna. Nykyisille metroasemille mahtuu kolmivaunuinen juna.

Aiemmin aiheesta: Länsimetron hinta nousee edelleen (11.1.2008)

Poimintoja tammikuulta

2008-01-29T15:26:00.001+02:00

Linkkejä ja poimintoja tammikuun joukkoliikenneuutisista ja -aiheista, jotka jäivät tässä blogissa osin käsittelemättä.

VTT arvioi Destian ylläpitämän Matka.fi -reitti- ja aikatauluhakupalvelun tuottavan yhteiskunnalle miljoonia euroja vuodessa, kerrotaan Tietoviikossa. Joukkoliikenneyritykset hyötyvät palvelusta lisääntyneinä matkustajamäärinä ja lipputuloina, matkustajat taas hyötyvät löytämällä joukkoliikenteen reitit ja aikataulut helpommin. Tällä hetkellä palvelusta kuitenkin puuttuvat vakiovuorojen ja osin pikavuorojenkin aikataulut palvelun tuottaja Destian ja aikataulut aiemmin toimittaneen Matkahuollon kustannuserimielisyyksien vuoksi. Matka.fi-palvelu.

Helsinki-Vantaan lentokentälle halutaan suora kaukojunayhteys, kerrottiin Ylen Etelä-Savon radiossa kuun lopulla. Itä- ja Kaakkois-Suomen maakuntaliitot aikovat käydä ajamaan suoraa kaukojunayhteyttä Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Etelä-Savon maakuntahallitus pitää suoraa junayhteyttä tärkeänä maakunnalle ja koko Itä-Suomelle. Aiemmin en muistakaan maakuntaliiton puheissa tällaisen hankkeen vilahtaneen. Tuntuu melko kaukaa haetulta hankkeelta, jos Itä-Suomen maakuntaliitot puuhaavat radanpätkää Vantaalle, jonne pääsee esim. Expressbusseilla nykyisiä junayhteyksiä useammin. Eikö kotimaakunnissa riitä puuhasteltavaa?

VR aikoo rekrytoida lähes 2000 työntekijää junaliikenteeseen seuraavan viiden vuoden aikana, kertoo Taloussanomat. VR kertoo kaipaavansa erityisesti veturinkuljettajia, konduktöörejä, asentajia ja ratapihatyöntekijöitä. VR:n nykyisestä henkilöstöstä iso osa siirtyy lähivuosina eläkkeelle.

Teollisuuden Raideliikenne TR Group Oy aikoo aloittaa tavaraliikenteen Itä-Suomessa vuonna 2009. Aiheesta kertoo Savon Sanomat. Yhtiö aikoo keskittyä metsä- ja kaivosteollisuuden tavarakuljetuksiin. TR Groupin toimitusjohtaja kertoo, että vetureista on jo tehty tarjouspyyntöjä, kuljettajia yritys aikoo kouluttaa itse. Myös muutamat VR:n palveluksessa olevat kuljettajat ovat toimitusjohtajan mukaan tiedustelleet jo töitä yrityksestä. VR:n monopoliasema rautateiden tavaraliikenteessä päättyi vuoden 2006 lopussa.

Pääkaupunkiseudun uusien lähijunien ilme selville

2008-01-24T22:03:00.002+02:00

Pääkaupunkiseudulle hankittavien, uusien lähijunien ilme alkaa selvitä. Junat tilaava, VR:n ja pääkaupunkiseudun kaupunkien omistama Junakalusto Oy on julkaissut nettisivuillaan havainnekuvia uusista junista. Ensimmäiset uudet junat on tarkoitus saada matkustajaliikenteeseen vuoden 2009 lopulla. Flirt-malliset junat toimittaa sveitsiläinen Stadler ja ne tulevat liikennöimään YTV-alueen junareiteillä Helsingistä Keravalle, Vantaankoskelle ja Kirkkonummelle. Uusia junayksiköitä tilataan peräti 32 kappaletta, jolloin uusia vaunuja tulee liikenteeseen 128 kappaletta. Suomessa junien on ennakoitu käyttävän Sm5-kalustotunnusta, jatkona nykyisille sähkömoottorijunien mallitunnuksille. Nykyisissä lähijunayksiköissä on yhteensä 140 vaunua, joista ainakin vanhimpia Sm1-mallisia junia poistuu liikenteestä uusien junien tultua käyttöön.

Uudet junat ovat matalalattiaisia, ja yksi junayksikkö tulee koostumaan neljästä vaunusta. Sisätilat ovat nykyisiä lähijunia metromaisemmat, sisätiloissa ei näyttäisi olevan väliovia. Junan sisällä on metrosta poiketen portaita vaunujen väliköiden ja pyörien kohdalla. Istumapaikat on ryhmitelty samoin kuin nykyisissäkin lähijunissa: kolmen ja kahden istuimen vastakkain oleviksi ryhmiksi. Vessakin näyttäisi löytyvän, vaikkei sille pääkaupunkiseudun sisäisessä liikenteessä ehkä olisikaan paljoa tarvetta. Toisaalta, uudet junat ovat toivottavasti pitkäikäisiä eikä vielä voida tietää, josko YTV-alue parinkymmenen vuoden päästä yltää vaikka Tampereelle asti.

Havainnekuva pääkaupunkiseudulle hankittavista, uusista lähijunista.
Kuva: junakalusto.fi

Päivitys 2.2.2008: Kaksi uudenmallista lähijunaa tulee pääkaupunkiseudulle testikäyttöön marraskuussa 2008. Laajemmin matkustajakäyttöön junat tulevat vuotta myöhemmin. Asiasta kertoi Radio Helsinki uutisissaan.

Lennot Lappeenrantaan alkoivat

2008-01-23T01:35:00.001+02:00

Lappeenrannan lentoliikenne käynnistyi uudelleen maanantaina. Ensimmäisinä päivinä 34-paikkaiseen, tsekkiläisen Central Connect Airlinesin liikennöimään koneeseen on noussut useimmilla lennoilla parisenkymmentä matkustajaa, kertoo sanomalehti Etelä-Saimaa.

Välin lentoliikennettä varten perustettu Fly Lappeenranta-yhtiö kilpailee nopeutta ja jatkoyhteyksiä kaipaavien bisnesmatkustajien ohella myös muista Lappeenranta-Helsinki -matkustajista hinnoittelulla. Ensimmäiset tuhat yhdensuuntaista lentomatkaa myydään 39 euron hintaan, ja myöhemminkin osalle lennoista myydään 42 euroa maksavia turistilippuja. Normaalihintainen, yhdensuuntainen aikuisten junalippu maksaa suunnilleen saman verran, Pendolinossa jopa hieman enemmän. Vaihdettava ja palautettava lentolippu maksaakin tosin jo 195 euroa.

Opiskelijat, nuoriso ja eläkeläiset pääsevät lentämään yleensä 42 eurolla. Vastaava alehintainen junalippu maksaa tällä hetkellä Helsinki-Lappeenranta -välillä Intercity-junassa 18,70 euroa ja Pendolinossa 21,60 euroa.

Aiemmin aiheesta: Mikkeli hamuaa jo lentoja Lappeenrannasta (14.1.2008)

Mikkeli hamuaa jo lentoja Lappeenrannasta

2008-01-14T22:19:00.000+02:00

Syksyllä 2007 päättynyt Lappeenranta-Helsinki -lentoliikenne on käynnistymässä uudelleen 21.1.2008 alkaen. Väliä lentää Tango-markkinointinimellä toimiva Fly Lappeenranta -yhtiö, jonka omistavat Lappeenrannan kaupunkiyhtiöt ja paikalliset sijoittajat. Yhtiö ostaa lentovuorot tsekkiläiseltä Central Connect Airlinesilta, ja väliä lennetään alustavan aikataulun mukaan viidesti päivässä suuntaansa. Matkan on tarkoitus taittua 35 minuutissa. Lennot Lappeenrannasta Helsinkiin keskeytyivät syyskuun 2007 alussa, kun väliä aiemmin hoitanut Finncomm Airlines lopetti liikennöinnin kannattamattomana.

Vaikka Lappeenranta-Helsinki -lentoliikenne ei ole vielä ehtinyt edes käynnistyä uudelleen, on Mikkelissä jo alettu miettiä mahdollisuuksia saada Lappeenranta-Helsinki -lentoja kierrätettyä Mikkelin kautta. Mikkelin kaupungin johto on jo ollut asian tiimoilta yhteydessä Lappeenrantaan, kertoo Etelä-Savon Radio.

Lentovuorot Mikkeliin loppuivat syksyllä 2005, eikä tämä ole kaupungin liike-elämää ainakaan näkyvästi hiljentänyt. Liikenneministeriö on jo aiemmin linjannut, ettei se aio tukea rahallisesti Mikkelin lentoja, koska matka Helsinkiin taittuu junalla ja autollakin alle kahdessa ja puolessa tunnissa. Mahdolliset lennoista aiheutuvat tappiot menisivät ilmeisesti taas mikkeliläisten maksettaviksi, ellei kaupunki onnistuisi löytämään mahdollisesti tappiollisille lentovuoroille yksityistä rahoitusta. Lappeenrantalaiset eivät vielä liene ilmaisseet mielipidettään lentojen kierrättämiseen, mutta tuskin he kovin innokkaasti haluavat hidastavat lentovuorojaan Mikkelin-kierroksella.

Myöhemmin aiheesta: Lennot Lappeenrantaan alkoivat (23.1.2008)

Länsimetron hinta nousee edelleen

2008-01-11T00:06:00.004+02:00

Espooseen rakennettavan Länsimetron hinnaksi arvioidaan nyt jo yli 800 miljoonaa euroa, kertovat Ylen uutiset. Alkuperäisestä arviosta hinta on lähes kaksinkertaistunut. HS siteeraa sivuillaan Ylen uutista, mutta jättää lainaamatta Ylen uutisen lopusta seuraavaa: "Ympäristövaikutusten arvioinnin mukaan metro Helsingin Ruoholahden ja Espoon Matinkylän välillä ei lisäisi joukkoliikenteen käyttäjämäärää tai lyhentäisi keskimääräistä matka-aikaa Helsingin keskustaan." Joskaan mitään uuttahan tässä tiedossa ei olekaan, luultavasti Hesarikin on asian monissa vuosien varrella tekemissään Länsimetrouutisissa ehtinyt mainita.

Kiinnostavaa muuten on verrata Länsimetron noin 13,4 kilometrin mittaisen osuuden arvioitua, 800 miljoonan euron rakentamiskulua Kerava-Lahti -oikoradan kustannuksiin. Noin 75 kilometrin mittainen oikorata kustansi kaikkiaan 331 miljoonaa euroa. Tässä mielessä olisi huomattavasti järkevämpää pyrkiä laajentamaan rautatieverkkoa, rakentamaan lisäraiteita ja lisää asemia nykyisten ratojen varsille, eikä välttämättä kaivaa kallista metroa Espooseen.

Tästä huolimatta en osaa Länsimetron rakentamista vastustaakaan, asiaan kun on vaikea muodostaa tiukkaa mielipidettä. Eihän nykyinen bussijärjestelmäkään kovin hyvä ole, Länsiväylää huristelevat bussijonot tuottavat melkoisesti päästöjä kaupunki-ilmaan ja jämähtävät helposti jonoon, jos Länsiväylällä kolaroidaan. Ainakin metro on luotettavampi, tuottaa liikennöidessään vähemmän päästöjä ja on liikennöintikustannuksiltaan nykyistä bussijärjestelmää halvempi. Mutta jos kustannukset nykyistä vauhtia kasvavat, voi metron hinta poksutella jopa miljardin euron rajan rikki. Sillä rahalla olisi saanut paljon kaikkea muutakin mukavaa. Esimerkiksi kaupunkiradan jatke Leppävaarasta Espoon keskukseen maksaisi arvioiden mukaan 120 miljoonaa euroa, mahdollistaen tiheämmät junavuorot ja tiiviimmän rakentamisen Keski-Espoon alueella.

Viime viikonvaihteessa YTV kertoi verkon ohittaneen suosiossa paperille painetut aikataulukirjat. Varsinkin nuoret tarkistavat joukkoliikenteen aikataulut pelkästään verkosta. Itsekin voin allekirjoittaa tämän, vaikka olen paperiset aikataulukirjat joskus hakenut, en enää edes tiedä, missä tällä hetkellä lienevät. Kaukojunien aikataulut sen sijaan tulee vielä useimmiten katsottua VR:n aikataulukirjasta, kun verkossa olevat junien aikataulut eivät tunnu yhtä käteviltä. Aikataulutaulukot vaativat paljon klikkailemista, ja matkahaussa olisi tiedettävä etukäteen viikonpäivä, jolloin matkustaa. Olisi hyvä, jos VR:kin tarjoaisi verkossa palvelun, joka listaisi tietyn yhteysvälin kaikki junat viikonpäivästä riippumatta, Matkahuollon aikatauluhaun tyylisesti.

HKL:n raitiovaunu #14 Eirassa

2008-01-10T00:25:00.000+02:00

HKL:n laihialaismallinen, vanhempi raitiovaunu #14 Eirassa maaliskuussa 2005, linjalla 1A. Tietääkseni kyseinen raitiovaunu on edelleen olemassa, joskaan liikenteessä tätä ei enää juurikaan näy.

Isompi kuva.

HKL:n raitiovaunu #14 jatkaa matkaansa Eirasta. Isompana.

Lahti-Heinola-Mikkeli -oikorata taas esillä

2008-01-09T23:03:00.003+02:00

Lahdesta Heinolan kautta Mikkeliin kulkeva oikorata nytkähti minimaalisen pienen askeleen kohti mahdollista toteutumistaan. Heinolassa tänään pidetyssä seminaarissa päätettiin esittää Nopeat Itäradat -projektille, että Savon oikoratahanketta lähdettäisiin viemään eteenpäin. Vetoapua ratayhteyden selvittämiseen saadaan Ratahallintokeskukselta, joka lupautui mukaan päivittämään radan kannattavuusselvitystä. En tosin vielä laittaisi ainakaan rahojani likoon sen puolesta, että ehtisin oman elämäni aikana Savon oikoradan junassa matkustaa.

Olisi kuitenkin ihan toivottavaa, että Savon suunnan oikoratahanke pääsisi liikkeelle, vaikka aluksi pelkkänä oikoradan jatkeena Lahdesta Heinolaan, jonne oikoradan Z-junat voisivat jatkaa. Tosin edes tämän ratapätkän toteumista odotellessa ei kannata hengistystään pidätellä. Vaikka Lahti-Heinola -väliltä jo nykyisin ratakiskot löytyvätkin, on rata sähköistämätön ja kovasti mutkitteleva. Lakkautusuhkaakin sille on toisinaan väläytelty, mutta tästä on sentään nyttemmin luovuttu. Jotta Lahden ja Heinolan välille saataisiin säädyllistä vauhtia kulkevia matkustajajunia, olisi rataa ensin oiottava reippaammalla kädellä, mikä puolestaan maksaa. Eikä matkustajaliikenteen rata vain Heinolaan asti välttämättä olisi edes kannattava, Heinola kun ei ole väkimäärältään kovin suuri kaupunki. Mikkeliin asti jatkuvaa oikorataa muistelen ainakin joskus arvioidun jopa kannattavaksi hankkeeksi.

Mikkelin kaupungin johdon luulisi olevan innoissaan jo oikoradan mahdollisuudestakin, mutta Itä-Häme -lehden mukaan Mikkelin kaupunginjohtaja Eero Kaitainen oli ratapuheissaan varsin varovainen ja huolissaan muiden ratahankkeiden kohtalosta. Narinaa kuuluu myös Kymenlaaksosta ja Etelä-Karjalasta, joissa Savon oikorataa ei haluttaisi suunniteltavan. Pelkäävät sen tietysti vievän väkeä ja rahoitusta maan kaakkoiskulmalta Savon puolelle.

Lisäys: STT uutisoi myöhemmin, että koko Lahti–Mikkeli-välin hinnaksi on alustavasti arvioitu 300–500 miljoonaa euroa. Hinta olisi samaa luokkaa kuin Lahden oikoradalla, joka maksoi 331 miljoonaa euroa.

Myöhemmin aiheesta: Savon oikorata kulkisi viitostien rinnalla (16.2.2008)

Tokeron tasoristeys

2008-01-05T23:53:00.003+02:00

Mikkelin eteläpuolella sijaitseva Tokeron tasoristeys suljettiin joulukuussa 2007 autoliikenteeltä, kilometrin päähän tasoristeyksestä valmistui korvaava silta. Tokeron tasoristeystä on pidetty varoituslaitteista huolimatta vaarallisena huonon näkyväisyyden vuoksi.

Vuosikymmenen alkupuolella risteyksessä kuolikin mies ajettuaan puomin läpi Intercity-junan alle. Suoraan vastaan paistanut aamuaurinko oli häikäissyt kuljettajan, eikä tämä huomannut puomien olevan alhaalla. Auto kulkeutui junan alla satojen metrien päähän ja murskautui.

Tokeron tasoristeys marraskuussa 2007. Risteys oli joitain päiviä aiemmin suljettu autoliikenteeltä. Isompi kuva.

Tasoristeyksen työmaata joulukuussa 2007. Isompi kuva.

Työmaata joulukuussa toiselta puolelta rataa. Isompi kuva.

Pohjolan Liikenne ostanut M.V. Wikström Oy:n

2008-01-02T00:01:00.001+02:00

Pohjolan Liikenne on ostanut kirkkonummelaisen bussiliikennöitsijä M.V. Wikström Oy:n, kerrotaan Joukkoliikennefoorumilla. Kirkkonummen Liikenteenäkin tunnettu bussiyritys liikennöi useita Helsingin ja Kirkkonummen välisiä vuoroja sekä Kirkkonummen sisäistä bussiliikennettä mm. Gesterbyn, Masalan ja Upinniemen alueille. Yrityksellä on vajaat 30 bussia.

Wikström on jarruttanut YTV-alueen laajentumista Kirkkonummen suuntaan kieltäytymällä liittymästä YTV:n liikennejärjestelmän piiriin. Vuoden 2007 alussa Kirkkonummen lähijunaliikenne ja Pohjolan Liikenteen ajamat bussilinjat tulivat YTV-alueen ns. kolmanneksi vyöhykkeeksi, jolloin YTV:n seutuliput alkoivat kelvata koko juna- tai bussimatkalle Kirkkonummelta Helsinkiin. YTV kertoi joulukuussa 2007 Kirkkonummen ja sen lähiasemien matkustajamäärien junaliikentessä nousseen vuodessa liki viidenneksellä. Tämän arvellaan vähentäneen matkustajia Wikströmin busseista.

Wikström on tarjonnut Kirkkonummikortti-nimistä 30-päivän 115 euroa maksavaa kausilippua, jolla saa matkustaa vapaasti yrityksen busseissa Kirkkonummen, Espoon ja Helsingin alueella. Vastaava YTV:n kausilippu Kirkkonummen ja Helsingin välille on maksanut 113,90 euroa (115,80 e 2008 alusta alkaen) ja tarjonnut samalla mahdollisuuden vaihtaa kaikkiin pääkaupunkiseudun joukkoliikennevälineisiin, joihin Wikströmin kausilippu taas ei ole kelvannut. Siihen on voinut kyllä liittää YTV:n tai HKL:n kausilipun, mutta tällöin hinta on noussut huomattavasti YTV:n suoraa kausilippua korkeammaksi.

Huhtikuussa 2007 Pohjolan Liikenne osti Pornaisissa kotipaikkaansa pitäneen Linjaliike A.E. Koskinen & Pojat Oy:n, joka liikennöi useita linjoja pääasiassa Helsingin, Pornaisten ja Sipoon välillä.

Päivitys 2.1.2007 klo 12:50. Pohjolan Liikenne on vahvistanut kaupan tiedotteellaan:

"M. V. Wikström Oy:n osakekanta on siirtynyt Pohjolan Liikenteen omistukseen. M. V. Wikström Oy:llä on 27 linja-autoa ja 40 työntekijää ja sen liikevaihto on 2,6 milj. euroa. Yhtiö harjoittaa Helsingin ja Kirkkonummen välistä ja Kirkkonummen sisäistä liikennettä sekä ajaa myös Siuntioon, Inkooseen, Karjaalle ja Virkkalaan. Sekä ostaja- että myyjäosapuoli katsovat, että M. V. Wikström Oy:n harjoittaman liiketoiminnan kehittämiselle on olemassa parhaat edellytykset kiinteänä osana laajempaa linja-autoliikenteen kokonaisuutta."

Muualla verkossa
- M.V. Wikström Oy:n kotisivu (näyttötallenne 1.1.2008)
- Pohjolan Liikenne